Musiikkinsa on aivan helvetin tylsää – arviossa Werian

Julkaistu Infernossa 5/2019.

Werian
Animist
Eisenwald

Samanismin, lykantropian ja tietoisuuden syvistä altaista inspiraationsa ammentava Werian on jälleen yksi saksalainen bänditulokas, jonka musiikki vaikuttaa paperilla todellisuutta mielenkiintoisemmalta.

Werianin takaa löytyvä kolmikko pitää itsensä pimennossa ja antaa musiikin kertoa tarinaansa. Luukuista tulvahtelee kieltämättä kuoriltaan mielenkiintoista kamaa, jossa mustanpuhuva metalli kohtaa doomin raskauden ja paikoin jopa stoneriin vivahtavan tomuisuuden. Vastaavaa sekoitusta ei tule vastaan ihan joka käänteessä.

Bändin ongelmaksi muodostuu se ikävä tosiasia, että musiikkinsa on aivan helvetin tylsää. Tiettyä tunnelmaahan tässä tietysti haetaan ja esimerkiksi Blade of Heresy antaa melko lupaavia näyttöjä Werianin piilevistä kyvyistä, mutta paukut eivät riitä todellakaan loppuun saakka.

Kohtuullisen pitkän ajan, kymmenen vuotta, kasassa ollut ryhmä kuulostaa yhä ihmeellisen demomaiselta, paikoin jopa raakilemaiselta, mitä keskitasoa huomattavasti heikkotasoisempi örinälaulu alleviivaa entisestään. On vaikea pohtia, mihin suuntaan Werian voisi tästä jatkaa.