Nyt turvat tukkoon siellä ja levykaupoille – arviossa Belialin kokoelma

Julkaistu Infernossa 5/2019.

Belial
The Invocation of Belial
Azermedoth

Oulussa elettiin vuosina 1991–94 intensiivinen ajanjakso, jona Belial nousi ja katosi. Periodi tarjosi tymäkän annoksen omaehtoista mustaa death metalia, ja ehtoopäivät soiteltiin vaihtoehtorokkaillen. Nyt tehdään pieni kulttuuriteko, sillä yhtyeen alkupään tuotanto on paketoitu viimeinkin yksiin kansiin. 

Tico-Tico-studiolla Ahti Kortelaisen johdolla äänitetty, hyväsoundinen The Gods of the Pit -demo (1991) esittelee valmiin yhtyeen. Demo myytiin aikoinaan rivakasti loppuun, enkä ihmettele. Jälki on brutaalia ja tiukasti soitettua death metalia. Hautamullantummina möyrivissä riffeissä ei nojata sen paremmin Ruotsiin kuin Tampaankaan päin. Lähin sukulaissielu saattoi löytyä Norjasta, jossa aloitteli uraansa muuan Darkthrone. 

Kokoelman ehdoton helmi on tietysti vuoden 1992 Wisdom of Darkness. Ticolla niin ikään äänitetty minilevy tarjoaa reilut parikymmentä minuuttia silkkaa mustaa murhaa. Tuohon aikaan kukaan tässä maassa ei soittanut yhtä armotonta, väkivallan havainnollisesti nuoteiksi muuttanutta ja uhkaavan kuuloista kuoloa. Jarno Koskisen petomaista laulusuoritusta tai Reima Kellokosken sotakoneenpainoista rummutusta kuunnellessa hämmästyy, kun ymmärtää, että asialla olivat teini-ikäiset pojankirniäiset.

Loppulevy koostuu treeninauhoista ja liveäänityksistä. Nyt turvat tukkoon siellä ja levykaupoille.