Napalm Ted on jämäköittänyt kahden omaehtoisen kasettijulkaisun jälkeen soittoaan ja tekemistään, ja lopputuloksena on melkoisen tymäkkä seiskanpuolikas. Painopiste on siirtynyt grindcorehenkisestä suttuisesta roiskimisesta pykälän verran tiukan death metal -tykityksen puolelle punktatsin kuitenkin säilyttäen.
Musiikki ei ole menettänyt armottomuuttaan, vaan intensiteetti ja omailmeisyys on pikemminkin kasvanut. A-puolen täyttävä, minuutista kahteen kellottava kappalenelikko on edukseen juuri tässä formaatissa, sillä liika on liikaa, sanoo Yngwie mitä tahansa.
Kääntöpuolen Mustasuo on löytynyt samasta kaupungista, Oulusta. Valinta on tyylillisestikin perusteltu, vaikka vaikutteet tulevat laajemmalta skaalalta black metalia ja crustia myöten. Ulosanti on A-poskea ahdistavampaa ja synkempää, ja vaikutelmaa korostaa entisestään kahden eri laulajan perushuutamista hysteerisempi riekunta. Eri elementtejä on osattu sovittaa toisiinsa tyylillä ilman, että oltaisiin liu’uttu poikkitaiteellisuuden puolelle, ja juuri tästä syystä trio tuo kokonaisarvosanaan varrenmitan lisää.