Onnistuu ilahduttamaan sinfonisuudellaan – arviossa Hecate Enthroned

Julkaistu Infernossa 5/2019.

Hecate Enthroned
Embrace of the Godless Aeon
M-theory

Cradle of Filthin jalanjäljissä läpi vuonna 1995 alkaneen uransa taivaltanut Hecate Enthroned on monen kuulijan mielestä jo antanut kovimmat näyttönsä. Tämä ei liverpoolilaisporukkaa haittaa, ja tuoreen albuminsa myötä bändi tuntuu hehkuvan uudistunutta energiaa.

Embrace of the Godless Aeon onnistuu ilahduttamaan sinfonisuudellaan. Jossain vaiheessa uraansa deathmetallisemman ilmaisun piiriin ajautunut bändi onkin ollut selkeästi omimmillaan teatraalisen ja melodisen black metalin parissa. Tällä kertaa sitä työnnetään korvista sisään koko levyn mitassa – siis aivan kuten ”vanhoina hyvinä aikoina”.

Yksi merkittävä tekijä Hecate Enthronedin energisemmässä nykyilmeessä on ensimmäistä kertaa yhtyeen levyllä laulava Joe Stamps, jonka monipuolinen tulkinta istuu bändin ilmaisuun mainiosti. Aiemmin hyvin vaihtelevalla teholla toiminut biisikynä vaikuttaisi olevan kohtalaisessa terässä, eli tarjolla on brittiporukan asteikolla parempaan keskiluokkaan yltävää kappalemateriaalia, joka ei pääse yllättämään oikeastaan kuin erikoisen Goddess of Dark Misfitsin myötä.

Vaikka Hecate Enthroned kohentaa profiiliaan huomattavasti, parin edellisen albumin kaivamasta syvästä kuopasta nousu oikeuttaa ”vain” kolmen kirveen arvoiseen suoritukseen.