Partaterät eivät taida heilua aivan alan tunnustetuimpien bändin malliin – arviossa Turia

Julkaistu Infernossa 3/2020.

14.08.2020
Turia
Degen van Licht
Eisenwald

Vasta kuusi vuotta kasassa ollut Turia lukeutuu kotimaansa Hollannin nousevan black metal -kentän kuumimpiin nimiin. Bändin julkaisutahti on ollut suhteellisen kova, sillä käsillä on jo sen kolmas kokopitkä levy, jonka on syytä odottaa nostavan yhtyeen taas vähän korkeammalle jalustalle.

Degen van Lichtillä soi eeppisehkö moderni musta metalli, jonka vertailukohdiksi nousevat helposti Fluisteraarsin ja Lasterin kaltaiset bändit. Onpa musiikissa samoja sävyjä myös Hollannin kenties tunnetuimman tummemman puolen metalliartistin Urfaustin kanssa. Pelkästään jälkimmäinen kertoo siitä, että Turia ei lähesty sävellyksiään aivan tyypillisimmän Venom-kaavan kautta.

Degen van Lichtin määrittävin tekijä on musiikin alakuloisuus, jota alleviivataan solisti T:n lohduttomalla kärinälaululla. Yhtyeen voisi heittää ensikuulemalta jopa depressive suicide black metal -alagenreen, mutta Turian tapauksessa partaterät eivät taida heilua aivan alan tunnustetuimpien bändin malliin.

Turian kolmas levy on periaatteessa ihan hyvää kamaa, mutta albumista ei tahdo jäädä useammankaan kuuntelukerran jälkeen mieleen yhtään mitään. Kokonaisuus kaipaa selkeästi lisää vaihtelua ja monipuolisuutta.

Lisää luettavaa