NWOBHM-yhtye Trespass toistaa jo aivan liian tutuksi tullutta kaavaa. Bändi oli alkujaan kasassa vain muutaman vuoden 1980-luvun taitteessa ja debyyttialbumi ilmestyi vasta ysärillä jonkinlaisen comebackin kyljessä. Porukka aktivoitui uudestaan vuonna 2014 ja uhkaa tulla seinästä läpi niin kovalla rytinällä, ettei mitään jakoa. Mukana on tietysti vain yksi alkuperäisjäsen.
Edellä mainitut merkit takaavat, että luvassa on aivan tolkuttoman väsynyttä läpsyttelyä. Etenkin levyn alkupuoli pistää epäuskoiseksi. Yksi riffi on pöllitty Scorpionsilta, toinen Rainbow’lta, ja solistin suoritukset ovat lähes mykistäviä. Yrittääkö tä mä kaveri lainkaan?
Albumin edetessä vastaan tulee sentään joitakin kehityskelpoisia veisuja, kuten Other Worlds ja Ghost Pilot, mutta meno on kauttaaltaan niin ponnetonta, että vaatii melkoisia hermoja jaksaa tätä tunti. Ehkä eniten ärsyttää se, että biiseissä on aivan liikaa toistoa. Ei juttu ollut niin hyvä ensimmäiselläkään kerralla.
Wolf at the Door on porukan kolmas levy uuden tulemisen jälkeen. Tämän perusteella en uskalla edes ajatella niitä aiempia.