Hyvien biisien rinnalla kaikki muu on toisarvoista. Erityisen harmilliseksi tilanne muuttuu silloin, jos toisarvoiset seikat toimivat lujaa, mutta biisimateriaali keikkuu herttaisen keskinkertaisessa kautta linjan. Ruotsalainen Warfect näyttää kolmannella pitkäsoitollaan juuri tämänkaltaista pintapuolista osaamista.
Tasaisesti nakuttava Scavengers nappailee palasia sekä jenkkien että teutonien thrashistä sekoittaen mukaan hyppysellisen mustempaa raivoa. Melodiat jätetään vikkelästi räjähtäviä sooloja lukuun ottamatta paarian asemaan ja riffi on kuningas.
Selkeänterävät soundit sitovat mättöä tälle vuosituhannelle, mutta muutoin kikkoja lainaillaan pääosin klassisen rässin arsenaalista. Työstöjäljessä ei näy sen paremmin kolhuja kuin henkeä salpaavia yksityiskohtiakaan.
On turhauttavaa kuunnella pintapuolisesti tiukasti mätkivää thrashiä, kun mistään ei tahdo jäädä mitään mieleen. Tyylinsä puolesta Warfect vertautuu vaivattomasti vaikkapa kotimaiseen Axegressoriin, mutta kappaleiden tarttuvuudessa ja idearikkaudessa se jää pahasti jälkeen.
Scavengers on eloton, kiistattoman aggressiivinen ja 50 minuuttisena auttamattoman ylimittainen kiekko viihteellistä keskinkertaista rässiosaamista. Kyllä tämän kanssa kelpaa hetken verran hillua, mutta epämääräinen tekijä X on kateissa pahasti.