Misogynian täysin överiksi vetänyt jenkkibändi Lividity ei ole vuosien varrella ainakaan rauhoittunut. Uraa on takana neljännesvuosisata, ja aiheet pyörivät yhä murhailun, raiskailun ja muun vastaavan rietastelun tienoilla.
Tyylilajina on luonnollisesti brutaali jenkkihenkinen death metal, joka on muuttunut vuosien saatossa vain entistä törkeämpään suuntaan. Perverseverance on myös yhtyeen parhaiten tuotettu pitkäsoitto. Soundi on raskas, soitto murhaavan tiukkaa ja sairastarinoita möristään uskottavalla painokkuudella.
Sävellyksellisiä hienouksia ei kannata odotella. Lividity ei ole lähtenyt laajentamaan ilmaisuaan tai leikkimään melodioiden kanssa. Liian tarttuvat riffitkin on luultavasti heitetty silppuriin heti kättelyssä, sillä eihän tämän sortin tappamisen pidä maistua nössöille.
Tosimiesten korviin bändin murjova, nopeatempoinen ja tiukasti mätetty rankaisu taas maistunee siinä missä yhtyeen vanhemmatkin levytykset. Putrid Pile, Gorgasm, Devourment… jos ei jostain syystä ole saanut tämän osaston törkyilystä tarpeekseen, niin Perverseverance tarjoaa listalle ihan pätevää jatkoa.