Vuosituhannen alussa perustettu Unborn Generation on julkaissut jo kuusi pitkäsoittoa, mutta niin vain on nimensä pysynyt sitkeästi pienemmissä piireissä. Muutosta tuskin tapahtuu tälläkään kertaa, sillä bändin elämöinti ei ole millään lailla massoihin menevää.
Ruotsisärön murisemat kappaleet ovat lyhykäisiä grindauksen ja death metalin tienoilla kiihdytteleviä puserruksia, joista ei puutu energiaa. Mukana on myös hienoista rokkisävyä, ja kyllähän mätkettä sopii asetella crustinkin suuntaan. Soppa on raakaa ja täysin vailla hienostelua. Kitaroista löytyy pientä melodisuutta ja välillä möyritään hetkellisesti hitaammilla soilla, mutta puolituntinen raivotaan pääosin vailla pidäkkeitä. Keikoilla näin rehvakas mättö toimii varmasti mainiosti.
Pientä miinusta on annettava hieman turhankin tummasävyisestä soundista. Itselleni tämä luo mielleyhtymiä death metalin syöväksi Ruotsissa aikoinaan nousseen death’n’rollin suuntaan, mikä on aina huono juttu. Unborn Generationin äijät operoivat kuitenkin kertaluokkia vauhdikkaammalla otteella, mikä hälventää epäluuloja ja tekee levystä lopulta varsin viihdyttävän paketin.