Erikoismies Robert Woods-LaDue julkaisi Onkos-projektinsa nimettömän debyyttilevyn vuonna 2019 ja kasasi keikkoja varten 13-henkisen livebändin. Valitettavasti pandemia peruutti kiertueet.
Woods-LaDue ei jäänyt lepää mään laakereillaan vaan rakensi kustomoidut rummut ja ryhtyi säveltämään uuden levyn materiaalia. Rinnalle löytyi toinen laulaja, Richard Haigh, tuomaan lisää nyansseja kokonaisuuteen.
Onkos edustaa eittämättä äärimusiikkia, mutta metalliksi sitä on vaikea luonnehtia muuten kuin death metal -laulujen osalta. Akustisilla kitaroilla soitetut riffit ovat luonteeltaan heviä osastoa, mutta kun päälle lyödään torvisektiot, vibrafonit, marimbat ja koskettimet, kokonaisuudesta syntyy jotain ihan muuta.
Ei sillä, että asialla olisi itselleni mitään väliä. Vascular Labyrinth on hämmästyttävän rikas ja monipuolinen matka mielen syvyyksiin. Jossain modernin taidemusiikin, modaalisen jazzin, maailmanmusiikin ja metallin välimaastossa poukkoileva levy uhmaa genrelokeroita ja venyttää mielikuvituksen rajoja.