Vajoaa toisinaan mitättömän tusinapopin suohon – arviossa Kari Rueslåtten

Julkaistu Infernossa 5/2020.

Kari Rueslåtten
Sørgekåpe
Spindelsinn

Aikoinaan 3rd and the Mortalissa uransa aloittanut laulajatar Kari Rueslåtten on palannut äidinkielensä pariin. Hänen yhdeksäs soololevynsä on ensimmäinen norjan kielellä laulettu albumi sitten debyyttilevy Spindelsinnin (1997). Musiikilliseen linjaan kielenvaihto ei ole vaikuttanut, sillä Sørgekåpe sisältää samantyyppistä modernin eteeristä indiefolkia kuin edellinenkin levy Silence Is the Only Sound (2017).

Rueslåttenin ääni on yhtä ihastuttava kuin aina, ja se onkin albumin parasta antia. Valitettavasti kappalemateriaali vajoaa toisinaan mitättömän tusinapopin suohon, joskaan mitään luvattoman kehnoa levyltä ei löydy. Parhaiten maaliin osuu mystisen hypnoottinen nimikappale, kauniin vähäeleinen balladi Blind sekä uljas ambientpala Storefjell.

Sørgekåpe on mukavan kepeä ja vapaasti hengittävä teos, jota on kiva kuunnella, mutta se ei jätä kovinkaan syviä muistijälkiä.