Satan’s Fallin ensimmäinen demo ilmestyi digitaalisesti heti vuoden 2016 alussa. Kevään mittaan se sai virallisen julkaisun kaikissa relevanteissa fyysisissä formaateissa. Nousukiito sen kuin jatkuu ja täyspitkähän se on herroilla mielessä, mutta julkaistaan nyt vielä yksi ep ensin.
Yhteen nivoutumisen myötä kunnianhimo ja osaaminen ovat kasvaneet, ja niin tekee myös julkaisu: biisimäärä on kasvanut yhdellä, tuumakoko puolestaan viidellä yksiköllä.
Yhtyeellä oli heti startissa vahva ja määrätietoinen ote, mikä kuului sopivan vähäisellä käppäfactorilla ja mystiikalla varustetussa, vauhdikkaassa back to the 80s -heavyssä. Bändin tyyli ei ole muuttunut miksikään, mutta keikkojen ja treenauksen myötä sen musiikki ei kuulosta vain tuotannollisesti jämäkämmältä, vaan on sitä myös soitannollisesti ja sävellyksellisesti. Viime kerralla peräänkuuluttamani vahvistuminen kuuluu myös laulajan äänenkäytössä, joka tavoittaa ylempiä rekistereitä kiljaisuineen entistä varmemmin.
Vaikka olin riisunut usein debytanttien kohdalla käyttämäni silkkihansikkaan ja tartuin Metal of Sataniin rautaisella kouralla, ei auta kuin myöntää bändin olevan valmis suurempiin kuvioihin. Niin menevä draivi kuin nykyisissä biiseissä onkin, niiltä jää kaipaamaan demon vähäisesti käytettyjä rauhallisempia usvaisia osuuksia. Niitä palauttelemalla tuleva albumi saattaisi asettautua paremmin kaipaamaani monipuoliseen tasapainoon.