New wave of traditional heavy metal -suuntauksen lipunkantajiin kuuluva kanadalaisyhtye pieksi speediä ja heviä piristävän tuoreella ja terävällä otteella debyyttialbumillaan Head öf the Pack (2011).
Ryhmän riveissä on kuitenkin ollut kautta aikain valitettavan tuulista. Jopa siinä määrin, että bändiä alusta asti pystyssä pitänyt laulaja-kitaristi Zach Slaughterkin häippäsi yhdessä vaiheessa muutamaksi kuukaudeksi täysin. Helppoa ei kai ole ollut muutenkaan, ja välillä vaikeudet ovat kuuluneet myös levyjen tasossa.
Vaikka vuosia on kertynyt, nyt vähän isomman tallin alaisuudessa ilmestyvä levy on vasta bändin neljäs. Yhtyeen soundi on muuttunut hieman, mutta ei välttämättä huonompaan suuntaan. Slaughterin ääneenkin on kehkeytynyt kummaa klausmeinemaisuutta, mikä on ihan toimivaa vaihtelua.
Vauhti on kohdillaan, ja myös Madmanin kaltaiset hitaammin tamppaavat biisit rullaavat odottamattoman mukavasti. Ekalta ep:ltä kaivettu Heavier than Metal on toki porukan historian paras biisi, mutta tuntuu tässä kokonaisuudessa hieman irtonaiselta. Siitä huolimatta levy on helposti vahvinta Fistiä sitten debyytin.