Jos kalifornialaisten kahdeksatta kokopitkää on uskominen, viha on ehtymätön polttoaine. Bändi myllyttää industrialvaikutteista metalliaan laulaja Andy LaPleguan raivotessa viestinsä: kappaleet kuten Skullcrusher ja Destroy Everything antavat osviittaa homman nimestä.
Levy starttaa helkkarin toimivasti. We Are the Plague alkaa uhkaavalla synatunnelmoinnilla ja räjähtää iskevään pomppumetalliriffittelyyn. Kakkosbiisi My Life My Rules on diskokompilla vastustamattomasti laukkaava rocktykitys. Glitchteeth ottaa jalkaa kaasulta ja nyökkäilee Nine Inch Nailsin katalogin suuntaan. Bändi poimiikin näppärästi vaikutteita isommiltaan; Ministry, Marilyn Manson ja Rammstein on kuunneltu.
Levyn ote alkaa lipsua loppua kohden, ja piuhat olisi voinut irrottaa Slakt-kappaleen jälkeen. Black Tar Doven Pt.1:n kärsimysäänet ja Pt.2:n painostava laahaus eivät anna kuulijalle yhtään mitään. Tiivistys on jalo taito, ja sen ovat nämä konkarit unohtaneet.