Miten King Satanin omintakeinen soundi syntyi? Suunniteltua vai sattumaa?
– Se, että halusin yhdistää koneet ja industrialin metalliin ja hard rockiin, meni varmaan suunnitellusti. Silti periaatteessa yhdessäkään King Fucking Satanin biisissä ei ole samat soundit, koska jokainen kappale on räiskitty kasaan unettomina öinä ja hulluuden tunteina mitä ihmeellisimmistä aineksista.
King Satanin debyyttialbumi on tosiaan nimeltään King Fucking Satan, joten yhtyeen ilmaisutapa ei näyttäisi jättävän paljoakaan tilaa väärintulkinnoille. Ette taida uskoa hienovaraisuuteen?
– Uskotko, jos sanon, että debyyttimme on yhtä aikaa ihan helvetin hienovarainen ja in-your-face, yliampuva ja räikeä? Kirjoitusvaiheessa halusin testata, voiko salatieteiden allegorioita ja metaforia piilottaa suoraan, banaaliin ja niin sanotusti jalat maassa olevaan rock’n’roll-angstiin ja lyriikkamuotoon! Tykkään myös leikkiä kontrasteilla.
– Tämä huomioon ottaen, onko se lopulta se ”satanistinen sisältö”, joka on alleviivatun räikeässä ja yliampuvassa muodossa, vai ihan jotkut muut asiat? ”There are devils everywhere, but human itself to itself, is the king of them all.”
King Satan on siis satanistinen yhtye. Satanismi käsitteenä voidaan määritellä monella tapaa. Miten te määrittelette sen?
– Onko? En ole muistaakseni koskaan sanonut King Satanin olevan satanistinen yhtye! En tosin ole sitä kieltänytkään, hah! Saatanallinen kyllä!
– Satanismi tuntuu merkitsevän nykyään vähän mitä sattuu niin itseään satanisteiksi kutsuville kuin ei-satanisteille. Tulkintoja on olemassa laveylaisuudesta teistiseen satanismiin ja traditionaaliseen saatananpalvontaan. Näissä kaikissa on ehkä pohjalla se sama ydin, mutta käytännön ilmenemisen muodot tuntuvat ottavan toisiinsa nähden aika radikaalisti eri suuntia. En halua sitoa King Satania yhtyeenä yksiselitteisesti mihinkään mainituista ideologioista, vaan juurikin siihen ytimeen.
King Satanin meininki on siinä määrin yliampuvaa ja karnivalistista, että on olemassa vaara, että sen viesti jää sivuun. Voisin kuvitella, että joillekin vaikkapa keikkanne merkitsee ainoastaan hyviä bileitä.
– Sanoma vai musiikki -vastakkainasettelu on 1990–2000-lukujen muka-tärkeilyä. Kaikki on saman energian ja olemuksen ilmenemismuotoa, ainakin meillä. Jos King Satanin keikka tarkoittaa jollekin hyviä bileitä, ainakin osa ”sanomasta” on jo mennyt perille. Se tarkoittaa, että uskaltaa antaa itsensä mennä ulkopuolisten virtausten vietäväksi!
– Ainahan ymmärretyksi tuleminen on mahtavaa, mutta ei millään tavalla toiminnan edellytys. Yhtä lailla palkitsevaa on, jos joku kuuntelija on saanut jotain meiltä ja muovannut siitä omansa. ”Taide” on mystistä!
Missä määrin koet, että King Satan edustaa niin sanotun shock rockin perinnettä?
– Itsetarkoituksellinen provoilu ja sokeeraaminen ei palvele oikein mitään, mutta joskus täytyy huutaa kovaa, että tulee kuulluksi. Jos ja kun huomion saa, on suotavaa, että on jotain sanottavaa ja muutakin tarjottavaa kuin vain ”kova ääni”. Jos tämä tarkoittaa shock rockin perinteen edustamista, niin mikäs siinä!
Julkaistu aiemmin Infernossa 6/2017.