Elämäkertakirjaa työstävä Bill Ward myöntää, ettei pystyisi enää soittamaan Black Sabbathin keikalla

Rumpali on kuitenkin avoin vielä yhdelle albumille.

Bill Ward
Kuva: Christopher Wagner

Kun Black Sabbath lähti viimeiselle pitkälle kiertueelleen, puuttui joukosta alkuperäisrumpali Bill Ward. Sabbath-leirissä annettiin ymmärtää, ettei Wardin terveys olisi kestänyt kiertueen kuormittavuutta, minkä Ward luonnollisesti kiisti täysin. Tuoreessa Trunk Nationin haastattelussa Ward kuitenkin myöntää radiojuontaja Eddie Trunkille, ettei hän enää pystyisi soittamaan keikkaa sillä tavalla, mitä Sabbathin soittaminen vaatii.

”Jos ollaan ihan rehellisiä, mitä kiertämiseen Black Sabbathin kanssa tulee, minulla ei ole enää sitä kykyä ja taitoa ajaa sen kaltaista bändiä eteenpäin. Minun pitäisi nuorentua takaisin 60-vuotiaaksi kyetäkseni siihen”, 72-vuotias Ward toteaa.

”Haluaisin kuitenkin tehdä vielä studioalbumin muiden alkuperäisjäsenten kanssa. Heitän tämän nyt vain ilmoille – en ole puhunut tästä tai muistakaan asioista kenenkään kanssa. Mutta minä en ole vielä valmis [Black Sabbathin suhteen]. Muut kolme voivat olla ja kunnioitan sitä, mutta ei, minä en ole valmis. Niin kauan kuin me kaikki olemme täällä ja vielä hengitämme, meillä on mielestäni kaikki mahdollisuudet tehdä vielä mahtavaa musiikkia yhdessä.”

Ward kertoo samaisessa haastattelussa myös kirjoittavansa parhaillaan elämäkertakirjaa. Rumpalin mukaan hän ei kuitenkaan halua, että siitä tulee tyypillinen revittely- ja paljastuskirja, missä käydään kaikki nuoruusvuosien sekoilut läpi.

”Siitä ei tule sellaista, että: ’Minusta tuli kuuluisa vuonna 1968, sitten teimme näin ja sitten teimme sitä’. Yritän olla mahdollisimman varovainen, etten sano mitään, mikä voisi loukata jotakuta, olisi se sitten lukijaa tai jotakuta, jonka kanssa olen ollut jossain tekemisissä elämäni aikana”. Ward sanoo.

”Minulla on lapsenlapsia, joten kirjoitan sitä enemmän tai vähemmän heille, jotta he ymmärtäisivät paremmin, miten hienojen ihmisten, soittajien, muusikkojen kanssa olen tehnyt töitä. Ja jota teen edelleenkin. Toivon mukaan lopputuloksena on kirja siitä, miten kunnioitetaan muita muusikoita ja lukijoita ja ollaan heidän heidän aikansa arvoisia.”