Itsemurha-ajatuksia ja sankaritarinoita – Haastattelussa huomenna Kivenlahti Rockissa soittava Sabaton

05.06.2014

Raskaan musiikkimaailman absoluuttiselle huipulle tulee tilaa, kun Black Sabbathin, Iron Maidenin, KISSin, Aerosmithin ja Deep Purplen kaltaiset klassikkonimet tekevät lähivuosina tilaa nuoremmille. Kokoonpano-ongelmansa viimein selättänyt, edellisellä Carolus Rex -albumilla suosiollisen jättiloikan ottanut Sabaton aikoo olla jonakin päivänä eräs suurimmista.

On elokuu 2013. Sabatonin omistama sininen double-decker nielee kilometrejä Tukholman päälentokentän Arlandan ja yhtyeen kotikaupungin Falunin välisellä tiellä. Eurooppalaisen heavy metal -hierarkian ylimmille korokkeille viime vuosina kiivennyt bändi on esiintynyt edellisiltana saksalaisen festivaalin päänimenä, mutta nappiin osuneen keikan jälkeisenä aamuna hymyt ovat vaihtuneet hampaiden kiristelyksi.

– Perkeleen Air ******! Peruivat yllättäen lentoja ja seuraavat yhteydet olivat tarjolla vasta monen tunnin päästä. Eikä tässäkään vielä mitään, mutta Arlandan saapumisaulassa huomasimme, että soittokamamme ovat edelleen Saksassa, laulaja Joakim Brodén kertoo bussin jyrinän keskellä.

– Tajuan kyllä, että ahkerasti kiertävä rockbändi törmää jossakin vaiheessa väistämättä myös force majeure -ongelmiin, mutta tämä ajoitus harmittaa rajusti… Olemmehan nyt jo tuntikausia myöhässä omalta Sabaton Open Air -festivaalilta!

Brodenin ärsyyntymisen ymmärtää, sillä Sabaton Open Air on bändille luonnollisesti äärimmäisen tärkeä asia: väsymättömällä tahdilla maailmaa viime vuosina kiertäneellä yhtyeellä olisi viimeinkin edes hieman aikaa tavata ystäviä ja kylänmiehiä, mutta kohtalo on nyt päättänyt toisin. Eniten Brodénia taitaa silti harmittaa iltapäiväksi sovitun nimikirjoitustapahtuman peruuntuminen – tai ainakin siirtyminen.

– Jotkut innokkaimmat ovat kuulemma jonottaneet aamusta asti, laulaja kertoo.

Omien fanien mahdollisimman nöyrä palveleminen omalla festivaalilla on Sabatonille luonnollisesti äärimmäisen tärkeä asia, mutta yhtye ei tingi diggariystävällisyydestään muuallakaan. Osuvaksi esimerkiksi kelpaa viime kesän helteinen Wacken Open Air, joka meni Sabatonilta nappiin: ensin yhtye hyppyytti viittäkymmentätuhatta fania Gott Mit Unsin kaltaisten hittien tahtiin siirtyäkseen festivaalin nimikirjoituspisteeseen vain minimaalisen lepohetken jälkeen. Jonoa riittikin sitten sen verran, että bändi sai raapustaa puumerkkejään melkein kuusi tuntia – ja toki fanien joukosta löytyi myös Wackenin vakiokasvo, suomalaismedioissakin palstatilaa saanut 42-vuotias ruotsalainen Roger Tullgren, jolle raskas musiikki on sen verran vahvasti ”henki ja elämä”, ettei hän pysty tekemään addiktioltaan tavallista työtä.

– Tunnemme Rogerin jo pitkän ajan takaa. Yhtenä vuonna hänen oli omien sanojensa mukaan pakko käydä kolmellasadalla hevikeikalla eikä hänestä ollutkaan normaalin kahdeksasta neljään -duunin paiskijaksi. Psykologien puoltolausuntojen jälkeen Ruotsin valtio onkin ryhtynyt maksamaan hänelle työttömyyskorvausta, Brodén hymyilee.

Kiihkoisänmaallisia kaheleita

Palataan vuonna 2008 ensimmäisen kerran juhlittua Sabaton Open Air -tapahtumaa kohti kiitävän sinisen paholaisen sisuksiin. Oman festivaalin ja bussin lisäksi Sabaton on monella muullakin tavalla omavarainen: yhtyeellä on Falunin laitamilla sijaitseva oma päämaja, World War Live: Battle of the Baltic Sea -livetaltioinnin mahdollistanut oma Sabaton Cruise -risteilyperinne ja niin edelleen. Tänään yhtye olisi tarvinnut oman lentokoneen, mutta sellaisenkin hankkiminen taitaa olla vain ajan kysymys, eikä tämä ole mikään vitsi. Sabatonilla on nimittäin ollut tapana tehdä hankintoja tarpeen mukaan, ja lentokoneelle olisi ollut kysyntää jo monta kertaa.

Sabaton2014aRyan_Garrison

– Teimme kiertueen Itä-Euroopassa keväällä 2013, kun sitten jouduimme Unkarissa aivan mielettömän lumimyrskyn kouriin. Se oli täysin poikkeuksellista: moottoritien liikenne pysähtyi kokonaan ja autot hautautuivat lumeen puolessa tunnissa. Meillä on periaate, ettei keikkoja peruta, mutta tuolla hetkellä omien sanojen syöminen näytti väistämättömältä, basisti ja yhtyeen manageri Pär Sundström kertoo.

– Lopulta jono alkoi liikkua, mutta erittäin hitaasti. Emme olleet siinä vaiheessa syöneet ikuisuuksiin ja ostimme käytännössä tyhjäksi seuraavan tien varresta löytyneen McDonald’sin. Tässä vaiheessa oli myös käynyt selväksi, ettemme ehtisi bussilla Zagrebiin, seuraavaan keikkakaupunkiin. Ostimmekin netistä Budapest–Zagreb-lennot, mutta emme tietenkään ehtineet ajoissa Ferihegyn lentokentälle ja jouduimme hankkimaan vielä toisetkin lennot. Todella monen mutkan kautta pääsimme Zagrebiin juuri ennen esiintymisaikaa ja soitimme konsertin lainalaitteilla. Seuraavien keikkojen oli puolestaan määrä tapahtua Thessalonikissa ja Ateenassa, eikä meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia taas lentolippuja ja lainata paikallisia soittolaitteistoja. Pääsimme takaisin bussiimme vasta muutaman päivän kuluttua Bulgariassa ja kiertue jatkui taas normaalisti. Voin vakuuttaa, että nämä lentoseikkailut tulivat meille erittäin kalliiksi, mutta emmepähän peruneet yhtään esiintymistä – tai syöneet sanojamme!

Falun, vaikka onkin kuuluisa talviurheilukaupunki, on sentään elokuussa lumivapaata vyöhykettä. Ajomatka Arlandaan kestää kolme tuntia, joten tarinat ehtivät lopulta edetä suuntaan jos toiseenkin.

– Carolus Rexin menestys ylitti odotuksemme monin tavoin, vaikka tiesimmekin kirjoittaneemme tarttuvia biisejä. Hemmetti soikoon, Carolus Rex on myynyt Ruotsissa platinaa ja taitaa olla maan kaikkien aikojen toiseksi myydyin hard/heavy rock -albumi Europen The Final Countdownin jälkeen. Levy viihtyi todella pitkään ykkösenä myös Spotifyn soittolistalla ja Metallican tapaiset yhtyeet jäivät kauas taakse, laulaja kertoo ja kiirehtii jatkamaan:

– Menestys tuntui erityisen hienolta, sillä Ruotsin kuningaskunnan sotaisiin vaiheisiin pureutuneen Carolus Rexin sanoituskonsepti mietitytti. Emme oikein tienneet, miten ihmiset suhtautuisivat siihen – pitäisivätkö he meitä sotahulluina nationalisteina tai jonakin kiihkoisänmaallisina kaheleina? – varsinkin, kun päätimme julkaista levystä myös ruotsiksi lauletun version.

Joakim Brodénin ja Pär Sundströmin, bändin ehdottoman johtokaksikon, huoli oli turha.

– Tuhannet ja tuhannet uudet ihmiset innostuivat Sabatonista ja kiittivät meitä vuolain ”onpa hienoa, että joku tekee biisejä tällaisista historiallisista aiheista” -kommentein. Toki nurinaakin kuului, mutta 99 prosenttia palautteesta oli kiittävää. Olimme aika yllättyneitä.

Laulukielestä puheen ollen: on mielenkiintoista, ettei äidinkielellä esitetty raskas musiikki ole lyönyt länsinaapurissa läpi lähellekään Suomen mallin mukaisesti. Carolus Rexin ruotsinkielisen version suuri menestys saattaa kuitenkin hyvinkin muuttaa asioita.

– Raubtier tunnetaan aika hyvin, mutta ainakaan toistaiseksi ruotsiksi laulaminen ei ole ollut mikään iso juttu. Kyllähän suomi, ulkomaisen korviin käskevältä kuulostava kieli, soundaa huomattavasti vakuuttavammalta raskaiden riffien keskellä, Brodén miettii.

Bändin itsemurha?

Huhtikuussa 2012 käynnistynyt, viime vuoden joulukuussa päättynyt Carolus Rexiä promotoinut Swedish Empire -maailmankiertue osoittautui nimensä mukaiseksi. Ruotsalaisbändin valtakunta todella levittäytyi ympäri maita ja mantuja, ja erityisesti vanha manner nosti kätensä lopullisesti pystyyn Sabatonin intensiivisten keikkojen edessä. Ja hyvä niin: avosylinen vastaanotto ei nimittäin ollut mikään kirkossa kuulutettu asia.

– Soitimme USA:n San Antoniossa, ja kyseessä oli uuden kokoonpanon debyyttikeikka. Jännitimme vastaanottoa aivan mielettömästi, mutta fanit ottivat Chrisin (Rörland, kitara), Thobben (Englund, kitara) ja Robbanin (Bäck, rummut) vastaan upealla tavalla.

Tosiaan. Sabaton nauhoitti Carolus Rexin sekstettinä, mutta levyn valmistuttua Brodén ja Sundström tekivät radikaalin päätöksen. Bändissä pitkään vaikuttaneet kitaristit Oskar Montelius sekä Rikard Sundén, rumpali Daniel Mullback ja kosketinsoittaja Daniel Mÿhr saivat lähteä.

Sabaton2014b_Ryan_Garrison

– Lienee helppo ymmärtää, että bändi päätyy tällaiseen ratkaisuun vain täydellisen pakon edessä. Kysyimme itseltämme lukemattomia kertoja, onko meillä mitään muita vaihtoehtoja. Tietenkin mielessä kävi, että tämä voi olla typerin päätös koskaan, bändin itsemurha, Brodén sanoo.

– Olimme silloin vedenjakajalla. Orkesterin vanhat jäsenet tuntuivat jo tyytyväisiltä eivätkä olleet enää innokkaita tekemään töitä hartiavoimin. Minun ja Pärin matka taas on vasta alussa – me olemme jo aikoja sitten päättäneet antaa kaikkemme tälle bändille ja aiomme katsoa pohjamutia myöten, mihin asti Sabatonin rahkeet riittävät. Toivottavasti mahdollisimman korkealle. Oskar, Rikard ja Danielit eivät olleet tähän valmiita, joten vaihtoehtoja ei lopulta jäänyt.

Vaikka kahden vuoden takainen raju miehistönvaihdos olikin lopulta väistämätön, sen nostattamat hyökyaallot tuntuvat Sabatonin maailmassa edelleen.

– Kun ryhdyin kirjoittamaan ensimmäisiä uusia kappaleita Carolus Rexin jälkeen, tunsin itseni epävarmaksi ja hylkäsinkin aluksi monia biisi-ideoita, sillä aihiot eivät yksinkertaisesti tuntuneet tarpeeksi vahvoilta. En päässyt eroon ajatuksesta, että fanit tulevat nostamaan syyksi miehistönvaihdoksen, jos eivät ole tyytyväisiä uuteen albumiin. ”Mitä minä sanoin, Sabaton ei ole enää entisensä” ja niin edelleen, Brodén sanoo ja jatkaa myhäillen:

– No, nämä epämiellyttävät tunteet ovat jääneet taakse, sillä tuore materiaali soundaa vähintään Carolus Rexin tasoiselta, mutta hieman vaihtelevammalta. Musiikkia on myös sen verran, että olemme miettineet jopa tuplamittaista julkaisua. Ensi keväänä ilmestyvän albumin konsepti muuten liittyy lähinnä toisen maailmansodan aikaisiin sankareihin ja levyn työnimi onkin Heroes.

Laulaja vaikenee ja hymy nousee hänen suupieliinsä. On elokuu 2013 ja Sabatonin seitsemännen pitkäsoiton musiikki sekä sanoitukset ovat pahasti keskeneräisiä, mutta yhtyeen pääasiallinen biisinikkari tietää istuvansa aarrearkun äärellä. Vai onko hymyn syynä sittenkin se, että bussin tuulilasin edessä avautuu vehreä laakso – jossakin siellä pohjalla on Falun.

Kolmen maan sotilas

Hypätään ajassa puoli vuotta eteenpäin. Asemapaikkana on taas Falun, mutta nyt maisema näyttäytyy valkoisena. Edellisen Falunin-vierailun taustalla oli Sabatonin mainiosti sujunut oma festivaali, toiselta nimeltään Rockstad: Falun, mutta tämänkertaisen Ruotsin-reissun syynä on Sabatonin toukokuuksi luvattu uusi albumi.

Brodén ja Sundström ovat kutsuneet Infernon tutustumaan Heroesiin – niinpä niin – ensimmäisenä mediana maailmassa. Tämä kertoo jotakin ruotsalaisten arvostuksesta lahden takaisia suomalaisserkkujaan kohtaan. Niin myös laulajan seuraava kommentti:

– Olen usein miettinyt Suomeen muuttamista. Juuri nyt se ei ole ajankohtaista, mutta joskus tulevaisuudessa tämä voi hyvinkin muuttua todellisuudeksi.

Nyt on perjantai. Taivaalta tulee räntää tuutin täydeltä ja Sundströmin jämerä auto etenee rauhallisesti kapealla jäisellä tiellä. Varovaisuuden syykin selviää, sillä mies kertoo ajaneensa juuri kolarin. Matkan määränpää on reilun viidenkymmenen kilometrin päässä Falunista sijaitseva Pain- ja Hypocrisy-liideri Peter Tägtgrenin omistama Abyss-studio, joka on toiminut Sabatonin kotina menneen parin kuukauden ajan.

– Chris ja Thobbe purkittivat kaikki osuutensa muutamassa päivässä, kun aikaisemmin pelkkiin kitaranauhoituksiin on vierähtänyt useita viikkoja, pelkääjän paikalla istuva Brodén naurahtaa.

– En ollut itse studiolla kaikkina kitarapäivinä, ja eräänä iltana Peter pirautti, että pääsenkö paikan päälle huomenna. Kysyin miksi, onko jokin hullusti? Päinvastoin, kaikki kitarat ovat jo purkissa ja voisimme ryhtyä nauhoittamaan lauluosuuksia. En ollut oikeasti uskoa korviani!

Sabaton2014c

Brodénin kanssa Sabatonin biisit sanoittava Sundström nappaa tarinasta kiinni.

– Joakim soitti minulle ja nauroi, että jätkät ovat hoitaneet omat hommansa ennätysajassa. Että pitäisiköhän kirjoittaa ne loputkin sanoitukset? Meiltä nimittäin puuttui vielä muutamia uusia tekstejä, sillä vanhasta muistista olimme kuvitelleet kirjoitusaikaa olevan vielä monta viikkoa. No, viimeistelimme muutamat keskeneräiset sanoitukset ja Joakim pääsikin purkittamaan lauluja etuajassa. Onneksi pääsi, sillä loppujen lopuksi tarvitsimme kaiken studioajan, viimeistä päivää myöten, basisti nauraa.

Ilta on täynnä jännitystä, sillä Sabatonin tuottajana tuttuun tapaan toiminut Peter Tägtgren odottaa kaksikkoa Abyssin uumenissa masteroidun Heroesin kanssa. Kumpikaan ei ole kuullut kaikkia Heroesin biisejä sataprosenttisen valmiina.

– Jos Sabaton joskus – tai koskaan – vaihtaa tuottajaa, tulemme työskentelemään jonkun nousevan lahjakkuuden kanssa. En todellakaan innostu ajatuksesta, että joku tunnettu nimi tulisi sanelemaan meille, miltä Sabatonin täytyy hänen mielestään kuulostaa. Kyllä me sen tiedämme itsekin, laulaja sanoo ja jatkaa:

– Peter on tehnyt loistavaa työtä, eikä hän taaskaan päästänyt meitä liian helpolla. Kiertue-elämä on varmasti asia erikseen, mutta studio-olosuhteissa häntä skarpimpaa kaveria saa hakea. Omat aistini ovat terävimmillään heti aamusta ja haluankin aloittaa työskentelyn aikaisin, mutta Peter on tästä huolimatta valmistellut päivän nauhoituksia jo ainakin tunnin ajan. Ja jos häntä yrittää houkutella illan päätteeksi oluelle, mies tuumaa, ettei hän nyt töiltään ehdi.

Automatkan aikana autostereoissa soivalta raakamiksaukselta selviää, että Heroesilta löytyy myös Lauri Törnin hurjaan elämään pohjautuva rivakka biisi Soldier of 3 Armies.

– Albumin kappaleet kertovat sotasankareista ja eräs heistä on Lauri Törni… No, ymmärrän kyllä, ettei tällaiset ratkaisut miellytä kaikkia. Harkitsin itsekin hyvin pitkään, voiko Törnin kaltaisesta monisärmäisestä ja keskustelua herättävästä miehestä kirjoittaa laulua. Sitten tajusin, että miksi minä oikeastaan mietin tällaisia – ei tämä suomalainen kuitenkaan mikään Adolf Hitler ollut. Törnihän saavutti vähintään kapteenin arvon kolmen eri maan armeijassa, eli sotilaana hänen ansionsa ovat suuria, Brodén muistuttaa.

– Kuten sanoin: jos rockbändi kirjoittaa biisejä sotakenttien sankaruudesta, sanomista tulee aina. Mutta tämä on Sabatonin tyyli ja joku toinen yhtye saa laulaa elämän tarkoituksesta tai ikuisesta rakkaudesta – ottakaa tai jättäkää!

Viime vuosina erittäin moni on ottanut, sillä Sabatonin suosio on ollut jyrkässä nousukiidossa vuonna 2008 ilmestyneen The Art of War -albumin jälkeen. Joissakin maissa yhtyeen asema on jo kiveen hakattu: esimerkiksi Puolassa kappaleet 40:1 ja Uprising ovat nousseet niin suosituiksi, että Sabatonin jäsenet ovat saaneet maan kunniakansalaisuuden.

– Emme koskaan unohda Puolan Woodstockia ja kesää 2012. Keikalle saapui arviolta puoli miljoona ihmistä ja tunnelma oli sen mukainen, Sundström puistelee päätään.

Uusia tuulia

Muun muassa Dimmu Borgirin, Immortalin, Children of Bodomin ja monen muun käyttämä maineikas Abyss-studio sijaitsee Ludvikan pohjoispuolella Pärlbyn kylässä, kauniin järvinäköalan äärellä. Talviaurinko on laskenut jo ajat sitten Sundströmin pysäköidessä vanhan mielisairaalan vieressä sijaitsevan punaisen studion eteen. Tägtgrenin lisäksi Rörland ja Englund ovat jo paikalla, joten ainoastaan yhtyeen uusin tulokas Hannes Van Dahl on tänään joukosta poissa – Faluniin äskettäin muuttanut rumpali on nimittäin pistäytymässä Göteborgissa tuttavansa häissä.

– Rumpalitilanne on ollut hieman haastava Mullbackin lähdön jälkeen, sillä niin Robban kuin hänen paikalleen tullut Snowy Shaw liittyivät Sabatoniin ”katsotaan, katsotaan” -tittelillä. Robbanin isyysloma jäi sitten lopulliseksi ja Snowy päätti keskittyä rakentamaan omaa uraansa, sillä hän on kuitenkin enemmän soolo- kuin riviartisti, Brodén kertoo.

– Halusimme ehdottomasti, että Sabatonissa on vakituinen rumpali ennen Heroesin nauhoituksia. Tiesimme Hanneksen jo etukäteen hyväksi tyypiksi eikä hän jättänyt jossitteluja koesoiton jälkeen, niin loistavasti hän rymisteli.

Abyssin miksauspöytää kuuntelukuntoon valmisteleva Tägtgren yhtyy laulajan kehuihin (”siinä ei kauan nokka tuhissut, kun rummut olivat jo purkissa”) ylistäen myös täsmällisesti työskennelleitä kitaristeja.

– Laitetaanko Heroes soimaan, tuottaja päättää puheenvuoronsa ja saa vastaukseksi hyväksyviä nyökkäyksiä.

Venäläisistä naispuolisista pommikonepiloteista tarinoiva Nightwitches tekee saman tien selväksi, että Sabatonin uusi kokoonpano toimii myös studio-olosuhteissa – kappale jyrää vastustamattomasti. Hiteistäkään ei ole pulaa: saman tien selviää, että toisen maailmansodan aikaisesta armollisesta saksalaispilotista kertova No Bullets Fly tulee nousemaan livebiisinä Ghost Divisionin ja Cliffs of Gallipolin tasolle. Australialaisen Leslie ”The Bull” Allenin sankaritekoihin pureutuva The Ballad of Bull taas puhaltaa kokonaan uusia tuulia Sabatonin maailmaan.

– Kun kiikutin aikoinaan The Ballad of Bullin demoversion muiden ihmeteltäväksi, olin aistivinani pientä epäuskoa. Että mitä se Joakim oikein suunnittelee tämän kanssa? Ymmärsin hämmennyksen, sillä alustava demo ei tuonut esiin kappaleen hienouksia. En taida kuitenkaan liioitella, jos sanon sen olevan lopulta eräs kollektiivisista suosikeistamme, Brodén sanoo.

Carolus Rex -albumin tekstit kurkottivat satojen vuosien taakse, mutta Heroesin sankaritarinat vievät kuulijan lähinnä toisen maailmansodan melskeisiin.

– Olemme miettineet tällaista sankarikonseptia jo muutaman vuoden ajan ja nyt tuli sen toteuttamisen aika. Seuraava pitkäsoitto saattaa sitten olla taas jotakin aivan muuta, Sundström muistuttaa.
Suomalaisena on toki kysyttävä, miksi päätitte versioida Battle Beastin Out of Control -kappaleen?

– Tarvitsimme Heroesin eri painoksille bonusjuttuja ja lainabiisien tekeminen on erittäin hauskaa. Päätimme sovittaa muun muassa Metallican For Whom the Bell Tollsin, sillä se on ensimmäinen livenä koskaan soittamani biisi. Battle Beast taas on ehdottomasti parhaita uusia yhtyeitä ja toivon mukaan pääsemme heidän kanssaan myös kiertueelle, basisti sanoo.

Kiertueita, niitä tulee riittämään, sillä Heroes-albumiin liittyvät promotionaaliset kiireet kestävät vuoden 2015 lopulle. Vähintään.

– Haluamme tehdä ison rundin myös Suomessa. Useimmat ulkomaiset yhtyeet heittävät Suomessa yhden tai kaksi keikkaa, mutta Sabaton soittaa mieluummin kymmenen konserttia, jos aikataulut vain antavat mahdollisuuden, painottaa Sundström.

Samassa Heroesin juhlallinen päätöskappale Hearts of Iron loppuu toiveikkaaseen ”on the other shore, there’s the end of the war” -riviin. Brodén, Sundström, Rörland ja Englund halaavat tuottajaa pitkään. Heroes on valmis ja tekijät ovat enemmän kuin tyytyväisiä. Tägtgren avaa oluen.

Lisää luettavaa