”Jotkut pitävät Eaglesiä nykyään vitsinä, mutta bändihän on hieno” – haastattelussa Cave In

Tragedian kohdannut Cave In ei arkaile vahvoja melodioita: yksi bändin uuden levyn olennaisista tiennäyttäjistä on Fleetwood Mac. Uniin asti kurottuneen fanituksen johdosta levylle päätyi myös Tool-biisi, jota Tool ei koskaan tehnyt.

03.09.2022

Neil Young laulamassa Wavering Angeliä? Se olisi ihanaa. Neil, jos luet tämän ja etsit uutta coverbiisiä, tsekkaapa Wavering Angel yhtyeeltä nimeltä Cave In. Haastan sinut laulamaan paremmin kuin minä. Olen varma, että pystyt siihen.

Stephen Brodsky virnistää. Keskustelumme on kääntynyt Neil Youngiin, kun Cave Inin laulaja-kitaristi ja bänditoverinsa, rumpali JR Conners ovat maininneet, että uuden Heavy Pendulum -albumin lauluharmonioiden keskeisiä vaikuttajia ovat Fleetwood Mac ja The Eagles.

Kerron, etten ole havainnut näitä vaikutteita, mutta mielestäni levyn päättävän Wavering Angelin alun laulumelodiassa on Neil Young -vibaa.

Kaksikko myöntää Youngin oleva heille(kin) merkittävä vaikuttaja.

– Yksin Dead Man -soundtrackin vaikutuksesta raskaan musiikin maailmaan on lukemattomia esimerkkejä. Todennäköisesti enemmän kuin Neil itse tietääkään – mikä tekee asiasta sitäkin siistimmän. Ajattelepa Convergen You Fail Me -levyn ensimmäistä biisiä First Lightia. Se on Convergen häpeämätön kunnianosoitus Neil Youngille, Brodsky sanoo.

Converge nousee haastattelussa esiin useamman kerran, jakavathan yhtyeet basistin, myös Old Man Gloomista ja Doomridersista tunnetun Nate Newtonin, ja myös Brodsky on vaikuttanut aikoinaan yhtyeen riveissä.

Vuonna 1995 perustettu Cave In soitti Until Your Heart Stops -debyytistään (1998) saakka Brodskyn, Connersin, kitaristi Adam McGrathin ja basisti Caleb Scofieldin voimin. 20 vuotta. Muutoksen aiheutti tragedia: Scofield menehtyi auto-onnettomuudessa 2018.

New Reality on kuvaava nimi Heavy Pendulumin avaavalle ensisinglelle. Yhtye elää uutta todellisuutta ilman rakasta bänditoveria ja ystävää.

– Mielestäni teimme levyllä parhaamme kunnioittaaksemme Calebin alkuperäistä visiota. Hän halusi, että äänitykset tehtäisiin kauttaaltaan koko bändin voimin studiossa. Vuonna 2019 julkaisemamme Final Transmissionin osalta tämä ei toteutunut, mutta nyt koitti viimein sen aika, Brodsky toteaa.

– Heavy Pendulum myös kiteyttää Calebin esiin tuoman ajatuksen, että korostaisimme melodista puoltamme, laulukoukkujamme ja space rock -sävyjämme. Nehän meidät alun alkaenkin erottivat aikalaisistamme hardcore punk -skenessä.

Ystävä, laadunvalvoja

Cave In on Heavy Pendulumilla melodioiden osalta tarttuvimmillaan sitten vuoden 2003 isolle levy-yhtiölle tehdyn syrjähypyn Antennan, jota osa faneista parjaa ja joka oli yhtyeenkin mielestä liiaksi ulkopuolisten vaikuttajien kynsissä (ja joka on toimittajan guilty pleasure).

Mutta jos Antenna oli monelle pliisu ilmestys, Heavy Pendulum nojaa myös Cave Inin raskaampaan perimään. Brodsky ja Conners kiittelevät Nate Newtonia laadunvalvojaksi, joka on seurannut yhtyeen kehitystä vierestä vuosikymmenet ja uskaltaa nyt jäsenenä ilmaista, mitä yhtyeen kannattaa hänen mielestään tehdä ja mitä ei.

– Nate oppi uuttakin liittyessään bändiin. Hänelle selvisi, että olimme äänittäneet Inflatable Dream -biisin jo ennen Jupiter-levyn [2000] sessioita. Hän kurmootti meitä siitä, että jätimme biisin pois levyltä, haukkui mielenvikaisiksi. Oikeassa oli, Brodsky nauraa.

– Paitsi että Nate on hieno biisintekijä, hänellä on myös näkemystä sanoituksiin. Hänen pienet muutosehdotuksensa teksteihini toivat esiin juuri niitä asioita, joita yritinkin sanoa, laulaja-kitaristi jatkaa.

Blood Spiller -kappaleessa Cave In kanavoi tietoisesti Channelia, Newtonin yhtyettä 1990-luvun alkupuolelta.

– Kanavoinnin onnistumiseksi tarvitaan yksi aito Channel-jäsen. Ja sitten hänelle pitää vittuilla Channel-jäsenyydestä – rakkaudella tietenkin, Conners avaa.

Vaan olisiko Blood Spiller grungempi ilman Newtonia? Promoteksti kun kertoo, että ilman basistia kolmikko olisi saattanut tehdä grunge-albumin.

– Se on pitkälti vitsi, mutta onhan grunge klassisen rockin ohella olennainen osa musiikkikasvatustamme. Se on iskostunut osaksi musiikillista selkärankaamme. En usko, että Nate vihaa grungea, mutta hän on sen verran vanhempi, että oli jo syvällä punk rock -skenessä kun grunge iski, Conners sanoo.

– Blood Spilleristä tuli Naten ansiosta demoversiotani raskaampi. Hänen tekosiaan on myös Blinded by a Blazen väliosan sludgemaisen hidas yhden avosoinnun riffi, jonka päälle Adam loi harmonian, joka on kuin jäätelöauto Marsista. Ei Nateä suotta kutsuta Riffblaster Generaliksi. Tai siis hän itse kutsuu itseään tuolla nimellä Instassa, Brodsky tokaisee.

Goatsnake-viimeistely

Kanavointia tapahtuu Heavy Pendulumilla niin tietoisesti kuin unimaailman avittamana. Nimibiisi ja Nightmare Eyes riffittelevät yllättävänkin klassiseen doomailuun kallistuen.

– Nightmare Eyesin rummuissa elän uudelleen aikaani Goatsnake-rumpalina, Conners naurahtaa.

Brodsky innostuu ajatuksesta, ovathan kaikki Cave In -herrat toimittajan lailla Goatsnaken ja etenkin Flower of Disease -levyn suuria faneja.

– Se vasta vitun siistiä olikin, kun JR soitti tovin Goatsnakessä. Tutustuimme solisti Pete Stahliin ensimmäisellä Euroopan-kiertueellamme, hän oli silloin kiertuemanagerimme. Ja hän tutustutti meidät hienoon musaan. Pakettiautossa luuppasi kuusi viikkoa kasetti, jonka A-puolella oli Captain Beyondia ja B-puolella Sir Lord Baltimorea. Se oli hieno luuppi, Brodsky muistelee.

Nightmare Eyes on yksi levyn vanhimmista biiseistä. Se syntyi kun Brodsky, vannoutunut Tool-fani, odotti millainen levy Fear Inoculum tulisi olemaan. Odotus löysi tiensä uniin.

– Toisin kuin yleensä, muistin uneni selkeästi herätessäni keskellä yötä. Kuulin unessa julkaisemattoman Tool-biisin. Äänitin riffin äkkiä ja palasin nukkumaan. Aamulla pähkäilin, että ei tämä kyllä muistuta ainoatakaan koskaan kuulemaani Tool-biisiä.

Varmistaakseen asian Brodsky kävi läpi koko Toolin tuotannon ja totesi, että riffi tosiaan on hänen omansa.

– Siitä tuli Tool-biisi, jota Tool ei koskaan tehnyt. Goatsnake-viboilla viimeisteltynä, Brodsky kiteyttää.

Jos Wavering Angel alkaa Neil Young -tunnelmissa, tapa jolla kappale sen jälkeen rakentuu, on varsin klassisen metallinen ollakseen Cave In -tuotantoa.

– Kitaroissa on Iron Maideniä ja Judas Priestiä, ja loppupuolen rummuissa Megadeth on yksi olennainen referenssi, Conners myöntää.

– Wavering Angel kasvoi kasvamistaan viimeiseen äänityspäivään saakka. Steven demo oli pituudeltaan neljäsosa valmiista 12-minuuttisesta. Se alkoi elää omaa elämäänsä. Biisihän päättyy feidautuvaan jammailuloppuosaan. Viimeistä studiopäivää edeltävänä iltana sitä ei ollut vielä olemassa tuossa muodossa.

Hotel Cave In -fornia

Brodsky huomasi ajautuvansa Heavy Pendulumin biisejä kirjoittaessaan emotionaaliseen tilaan, jota ei ole kokenut aikuisiällä aiemmin.

– Kalenterini oli ensi kertaa muusikon urallani tyhjä, syynä tietenkin pandemia. Oli kuin olisin liukunut takaisin 14-vuotiaaksi, jolloin opettelin soittamaan ja tekemään biisejä. Silloin viikottaiset bänditreenit ja kaverien kanssa hengailu oli hienoa ilman suurempia musiikillisia tavoitteita. Palasin samankaltaiseen mielentilaan, mutta 41-vuotiaan kokemuksia ja tietotaitoa kantaen. Juuri tätä Cave In tarvitsi, keskittynyttä ja häiriötöntä ideoiden virtaa.

Yhtye palasi myös God City -studioon. Viimeksi Cave In äänitti Kurt Balloun studiolla – joskin eri sijainnissa – Until Your Heart Stops -debyyttinsä.

– Kurt oli jo silloin taitava, mutta nykyään hän vasta onkin! Olemme mekin kehittyneet. Itse en pystynyt soittamaan debyytin aikoihin kokonaista biisiä äänityksissä. Etenimme pala palalta. Nyt äänitimme biisit yhdessä soittaen, vaikka tietenkin jälkiäänitimme lauluja ja joitain kitarajuttuja. Selkein yhtäläisyys sessioiden välillä oli, että Caleb oli debyytin aikaan bändin tuorein jäsen ja Nate oli sitä nyt, Conners kertoo.

Keskustelu palaa Fleetwood Maciin ja The Eaglesiin.

– Jotkut pitävät Eaglesiä nykyään vitsinä, mutta bändihän on hieno, Conners tokaisee.

Niin on. Vielä hienompi on Fleetwood Mac. Sen vaikutus Heavy Pendulumiin kumpuaa I’m So Afraid -coverista, jonka Cave In äänitti, mutta ei ole vielä julkaissut.

– Lainabiisi onnistui hienosti, se johdatti meidät oikealle tielle Heavy Pendulumin biisien sovittamisessa. Sekin on yksi Wavering Angelin inspiraationlähteistä. Wavering Angelissä on kaksi kitarasooloa peräkkäin, ensin minun, sitten Adamin. Ne miksattiin tilallisesti eri puolille kokonaisuutta. Samoin teimme jo I’m So Afraid -versiossamme, Brodsky kertoo.

Hetkinen. Kitaristien sooloja seuraa Wavering Angelissä eeppinen tuplakitarointi. Cave In on siis mennyt tekemään oman Hotel Californiansa.

– Hahaa! Juuri näin. Se toimi Eaglesillä sen verran hyvin, että mekin päätimme kokeilla onneamme. 

Julkaistu Infernossa 5/2022.

Lisää luettavaa