Metallican Kirk Hammett ei halua ajaa lapsiaan musiikin pariin – ”Tämä ala on todella kiero”

"Kaikki näkevät siitä aina vain [hyvän] puolen, mutta olen hyvin tietoinen siitä toisesta puolesta, joka lähes tappoi minutkin", Hammett tuumaa.

05.09.2023

Useimpien Metallica-muusikoiden jälkikasvu on lähtenyt seuraamaan isiensä jalanjälkiä musiikin pariin. James Hetfieldin Castor-poika soittaa rumpuja Bastardane-yhtyeessä, Lars Ulrichin pojat Myles ja Layne ovat pistäneet pystyyn oman Taipei Houston -duon ja Robert Trujillon poika Tye on OTTTO-yhtyeensä lisäksi nähty muun muassa Kornin ja Suicidal Tendenciesin keikkabasistina.

Sen sijaan soolokitaristi Kirk Hammettin lapset eivät ole ainakaan toistaiseksi lähteneet seuraamaan isänsä esimerkkiä ja suunnanneet musiikkiuralle. Bändin So What! -fanilehden haastattelussa Hammett sanoo, ettei sinänsä vastusta asiaa, muttei kuitenkaan aio työntää ja aktiivisesti ajaa lapsiaan alalle, joka voi olla hyvin raadollinen ja julma.

”Minulle musiikki on kutsumus ja mitä tahansa elämässäni tapahtuu, tulen aina soittamaan kitaraa ja tekemään musiikkia, oli se sitten jonkun kanssa tai yksin. Tajusin joskus 10-15 vuotta sitten, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa, minkä tajuaminen oli mahtavaa. Koska bändissä soittaminen ja tällä alalla oleminen vaatii sitoutumista ja henkilökohtauksia uhrauksia eikä suosio ole koskaan taattua”, Hammett tuumaa.

”Kun 40 vuotta sitten lähdin tälle polulle, meitä oli joukko nälkäisiä, viattomia kakaroita, joilla oli sanottavaa ja energiaa. Aloitimme kaikki samalta viivalta. Mutta koska musiikkiteollisuus on mitä on, sen ja suosion, seksin, huumeiden ja rock ’n’ rollin vuoksi kaikki eivät päässeet samaan pisteeseen kuin mihin me muut olemme päässeet. Jotkut meistä syötiin elävältä ja syljettiin pois. Jotkut eivät koskaan palanneet. Se on vaikuttanut minuun ja muihin bändin jätkiin syvästi. Tunnen itseni selviytyjäksi ja niin tekevät myös muut bändin jätkät, koska tämä ala on todella kiero.”

”Lapseni ovat hyvin herkkiä ja ujoja, kuten minäkin. En koskaan työntäisi heitä tekemään tätä ja tavoittelemaan musiikista itselleen uraa. Kaikki näkevät siitä aina vain [hyvän] puolen, mutta olen hyvin tietoinen siitä toisesta puolesta, joka lähes tappoi minutkin. Jos patistan lapsiani tähän, ei ole takuuta siitä, että he saavuttavat saman suosion, joten en halua altistaa heitä millekään. Muiden tyyppien lapset ovat tyystin erilaisia kuin minun. Varsinkin Robin lapset; Tye on täydellinen esimerkki lapsesta, joka on kasvanut alalle ja tietää jo, mitä haluaa.”

Lisää luettavaa