Tamperelainen death metal -partio Shrapnel Storm julkaisee perjantaina 6.10. kolmannen täyspitkänsä Silo. Inferno tarjoaa levyn kokonaisuudessaan kuunneltavaksi jo nyt aina julkaisupäivään saakka. Alapuolelta löydät lisäksi kitaristi Tohtori Mäkitalon sekä rumpali Mikko Oravan biisikohtaiset kommentit, jotka avaavat levyn taustoja tarkemmin.
Yhtyeen levynjulkaisukeikkaa pääsee todistamaan Tampereen Varjobaarissa perjantaina 3.11., jossa mukana myös Black Royal sekä Ashen Tomb.
Silo
– Tilanteiden eskaloitumisesta johtuen jouduimme tekemään Metallicat eli sävelsimme tämän studiossa. Levyn avaavilla Mainilan laukauksilla on mittaa reilu minuutti sisältäen sotaa, marssirumpua ja raskasta riffittelyä.
Wastelands
– Kumpi on parempi kuin Nylon Beat? No D-beat, tottakai! Huomattiin sävellystyön loppuvaiheessa, että levylle olisi hyvä saada vielä yksi ripeä isoa D:tä sisältävä ralli. Tämä tarjoaa kompaktisti molempia.
Justice and Glory
– Lihaa ja perunaa Tampereen malliin. Kohta jo alakouluikään ehtinyt viisu liikkuu paljolti bändin vahvuusalueilla keskitempoissa ja grooven äärellä. Laitettiin tähän mukaan myös bassosoolo, koska pitäähän sitä puritaaneja jollain ärsyttää!
The Only Snake Here Is You
– Levyn eka sinkkulohkaisu, joka äänitettiin, miksattiin ja masteroitiin jo keväällä -22. Helpottaa, että saatiin tämä vihdoin julki. Kipakka ralli, joka kulkee kivasti myös live-olosuhteissa.
Alive Ammunition
– Yksi bändiläisten suosikeista Silolla. Alku flirttailee paikoittain jopa doomin kanssa, kunnes väliosassa pannaan ranttaliksi ns. ”tuelta”.
Bring Me the War
– Tämä oli jo masteroituna jonkin aikaa, mutta emme olleet ihan täysin tyytyväisiä dynamiikkaan varsinkaan kertosäkeessä. Saatiin lopulta pienimuotoinen heureka, jonka lopputuloksena äänimies Danko otti kappaleen uudelleen miksauspöydälle ja teki taikojaan. Lopputuloksena voi sanoa että säätäminen kannatti.
Conquering the Gods
– Klassinen esimerkki meidän sävellystyöstä. Rumpali tulee riffireppu selässä treeneihin ja siitä sitten työstämään. Parin viikon säätämisen jälkeen huomaamme, että yksikään alkuperäinen riffi ei päätynyt lopulliseen tuotokseen, hah hah!
Icon of Destruction
– Kappale teki useamman inkarnaation ennen lopullista muotoaan. Hommaa kannatteleva pääriffi on meidän asteikolla hieman ”omituinen” ja tämä vaati kohtalaisen kovaa sovitustyötä ennen kuin olimme varmoja levyttämisestä. Epäilemättä juuri alun vastoinkäymiset ilmenevät lopullisessa versiossa vahvuutena.
Obey and Perish
– Urkujen soitto ja death metal ovat yhtälössä yleensä toisensa poissulkevia, mutta nyt pääsi käymään niin, että tällä viisulla kuullaan hammondia. Missä näin tapahtuu? Se jääköön kuulijan pähkittäväksi.
Kinslayer
– Biisi, jota voisi kutsua hyväksi läpileikkaukseksi koko albumista. Löytyy temponvaihtoja, groovea, melodioita sun muuta. Jos et koko lättyä halua sisäistää kerralla, niin kuuntele edes tämä!
This Is Where I Fell
– Biisin introa haudottin maalla, meressä ja ilmassa, mutta saatiin lopulta toimimaan. Tempo on biisissä kohtuu maltillinen ja kappale sisältää meille harvinaisen tyyliin C-osan, joten tämä oli tuottaja-Virtaselle jokseenkin helppo valinta albumin päättäväksi biisiksi.