Slash konsertoi huomenna Suomessa – ja tässä on silinterisankarin kautta aikain kovin rocksuoritus

Kitarakeisari Slash esiintyy huomenna 28.5. Helsingin Jäähallissa, ja moinen kirvoitti päätoimituksen ohjastamaan avustajaraatimme kuumaan kuutiointiin, mikäpä mahtaakaan olla monessa liemessä lilluneen rocktähden kautta aikain kovin rocksuoritus.

Sitä luulisi, että mietintäsilinterit olisivat vallan sauhunneet mahdottoman tehtävän edessä, mutta mitä vielä: tulos oli yksimielisen selvä jo ennen ensimmäisiä savuntupsahduksia, ja ainut mieto soraäänikin hiipui lopulta osaksi hegemoniaa.

Tättärää… Voittajasuoritus sisältyy Guns N’ Rosesin albumille Use Your Illusion I (1991), joskin sen oikea ilmenemismuoto vaatii ryyditteeksi elävän kuvan. Hyvät naiset ja herrat, kuinkas muuten: Slashin kovin rokkitemppu ikinä on miehen ikoninen soolokohtaus November Rain -musiikkivideolla.

”Slash. November Rain -videon kirkosta ulos marssiva, pellolla (ilman kajareita!) soolon lurittava (paidaton!) Slash. Ikoni, idoli, ajattoman rock’n’rollin tulikuuma kansikuvapoika. Meidän sukupolvemme Keith, sanokoot isät mitä sanovat”, kuten Riitta Itäkylä kirjoitti aiheesta Inferno-numeron 76 Slash-haastattelussaan.

Ennen kuin katselemme tuon mehukkaan pätkän nostalgiaa vuotaen, lukekaamme vielä nelihenkisen raatimme perustelut valinnalle:

GunsNRoses

Jukka Hätinen:
”Sielun ja tunteenpalon vuodatus leveässä haara-asennossa Marlboro huulten välissä, muutosten tuulet hiuspehkoa hulmuttaen. Todellinen suurten tunteiden soolo, jossa pöllyävä hiekka kirvelee silmiä, mutta mikään este ei pysäytä Les Paulin laulua. Tarttunut myös puhekieleen täydellisyyttä lähenteleväksi kehuksi: ’Huh, onpas lähes November Rainin soolon veroinen kuppi kahvia!’”

Toni Keränen:
”Faktahan on, että November Rainin soolo on hyvä mutta yliarvostettu. Slash on yltänyt huimempiinkin suorituksiin. Eeppisellä balladiosastolla esimerkiksi Estrangedin sooloilut lienevät hattuherran parasta antia. Novemberin Rainin soolossa ja erityisesti sen videoversiossa on parasta se häpeämättömyys, jolla vinguttelua suoritetaan. Mielenkiintoista on myös se, kuinka kaikki tuntuvat muistavan kohtauksen hieman eri tavalla. Muistikuvia on jopa kallionkielekkeestä, vaikka Slash selkeästi venkoilee keskellä preeriaa.”

Slash_känni

Markus Laakso:
”November Rain edustaa biisinä Stairway to Heaven -koulukuntaa: se alkaa hiljaisesta himmailusta ja paisuu paisumistaan kohti eeppistä loppuhuipennusta. Mutta mikä on se liima, joka pitää yhdeksänminuuttisen spektaakkelin kasassa ja mielenkiintoisena? Tietysti maailman tyylikkäimmän rockkitaristin minuutin mittainen herutussoolo keskellä biisiä, joka jatkuu väliosan jälkeen liki toisen mokoman verran. Ilman paitaa. Nahkahousuissa. Nahkatakissa. Bootseissa. Kessu huulessa. Aavikkokirkon pihalla, helikopterista kuvattuna. Ja mihin biisi päättyy? Puolentoista minuutin teknisesti briljeeraavampaan vingutteluun Axl Rosen flyygelin päällä. Slash, saatana. Siinä sulle kitaristi. Siinä sulle sitä kuuluisaa soittofiilistä.”

Mikko Malm:
”Slashillä on monia huippuhetkiä soittajana, mutta November Rainin soolo on ehkä kaikkein ikonisin. Yksi syy tähän piilee hienossa musiikkivideossa, jonka dramaattinen kuvakerronta iskostui mieleeni jo ala-asteella. Video vakuutti minut kitaransoiton hienoudesta ja päätin jatkaa hyväksi havaittua harrastusta. Halusin olla kuin Slash tässä videossa. Se hetki, kun hän kävelee ulos kirkosta ja soittaa autiomaassa soolon ilman paitaa, pelkkä nahkatakki päällä, on jumalainen. Siinä on voimaa ja kauneutta niin visuaalisesti kuin soitannollisestikin. Itse soolo on tyylikäs, melodinen ja palvelee biisiä hienosti. Siinä ei ole turhaa kikkailua, vaan se leikkii viekoittelevasti laulumelodian ympärillä luoden selkeän draamankaaren säkeistöjen väliin.”