”Sydän vuotaa taas verta, mustempaa kuin ikinä” – haastattelussa Sacrilegious Impalement

Kotimaisen black metalin luottonimiin kuuluva Sacrilegious Impalement palaa vuosikymmenen mittaiselta levytystauolta entistäkin myrkyllisemmät liemet pullossaan. 

29.07.2023

Kahden viimeisimmän levynne väliin mahtuu kymmenen vuotta. Mihin aika on kulunut?

– Niin sanotusti muihin hommiin. Tärkein syy taukoon on kuitenkin se, ettemme tee biisejä laskelmoiden tai ”järjen” kautta, vaan kaikki pitää tehdä tunteen ja syvimmän sydänveren johdattamana, kitaristi Von Bastard avaa. 

– Ollaan huomattu jälkikäteen, että tuo tunne sai jonkinlaisen täyttymyksen aiemmista levyistä. Tällä hetkellä sydän vuotaa taas verta, mustempaa kuin ikinä. On irrelevanttia, kuinka kauan levynteossa kestää, lopputulos on ainut millä on väliä. 

Uusi albumi Infinite Victor kuulostaa omiin korviini bändin rujoimmalta ja suoraviivaisimmalta levyltä. Onko näin? 

– Jokainen levymme on heijastus – tai taltiointi – kyseisestä ajasta. Tällä hetkellä se kuulostaa tältä. Yhtään aikaisempien rujoutta tai suoraviivaisuutta väheksymättä tämä on bändille toistaiseksi se onnistunein kokonaisuus. 

– Aikaisemmat levyt on otettu vastaan varsin hyvin, myös Infernossa, jossa levyjämme on rankattu kiitettävin arvosanoin. Vaikka numeroilla ei ole vaikutusta tekemisiimme, on mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä vieläkin rujompi puoli Sarcilegious Impalementistä maistuu muille. 

Onko sanoitustenne sisällössä tapahtunut jotain konkreettista muutosta? 

– Ollaan vähemmän henkevissä tunnelmissa kuin edellisellä levyllä, laulaja Wrathprayer toteaa. 

– Katsetta on siirretty sisältä ulospäin ja sanoitukset heijastavat tehtyjä havaintoja, kokemuksia ja ehkä jopa piilotettuja intohimoja ihmisyyden perimmäisten arvoitusten edessä. 

– Vaikka tiettyä henkevyyttä on toki aina mukana, tällä kertaa pääpaino on lihassa, veressä ja teräksessä sekä kuoleman tympeässä loputtomuudessa. Kun edellä mainitut havaitaan samassa tapahtumakentässä, on yleensä oltu tilanteissa, joissa voi ihailla tai kammoksua kenties ihmisyyden vallitsevimpia ilmentymiä. 

Levyjenne nimien edessä on roomalaiset numerot, mikä luo mielikuvan, että albumit rakentavat jonkinlaista kokonaisuutta. Mistä tässä on kyse? 

– Kyseessä on lähinnä arkinen vanhan liiton katalogitapa, mutta on siellä vahvasti kokonaisuutta takana, Von Bastard palaa ääneen. 

– Emme esimerkiksi toimi niin, että kun on syntynyt albumin verran biisejä, levy täytyy äänittää ja julkaista heti. Jokainen julkaisumme on vahvan alitajuntaisen vision johdattama. Yhden levyn kasaamisessa kokonaisuudeksi voi siis syntyä useampi biisi, joka ei kuulu kantavaan visioon ja päädy siten levylle. 

– Ensimmäiset kolme albumia olivat ensimmäinen trilogia, jonka syvemmät teemat tarkkaavaisimmat havaitsevat. Neljäs kiekko Infinite Victor aloittaa uuden trilogian. 

Soitatte ainakin tämän lehden ilmestymisen aikaan järjestettävässä Steelfestissä. Onko aikeenanne heittää keikkaa enemmältikin? 

– Jonkin verran, kyllä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan soittaa joka paikassa, joten kannattaa hyödyntää ne tilaisuudet, kun nousemme lavalle. 

Julkaistu Infernossa 5/2023.

 

Lisää luettavaa