Kotimaisen kuoloruntelun arkistoissa riittää kaiveltavaa. Lahtelainen Obfuscation oli entuudestaan tuttu vain epämääräisenä nimenä muiden hämäriin jääneiden kumppaniensa nilkoissa. Tämä julkaisu paketoi samalle kiekolle kaiken, mitä yhtye sai aikoinaan narulle, eli kaksi demoa, promonauhan, ep:n ja pari kokoelmaraitaa.
Carcassin, varhaisen Xysman ja Entombedin rokkivaihteen ristisiitoksena kulkeva materiaali toimitetaan muun muassa Impaled Nazarenen ja Belialin riveissä soittaneen Jani Lehtosaaren sekä Circlen ja Pharaoh Overlordin joukoista tutun Julius Jääskeläisen käsistä.
Rusikointi on rumaa, ja kappaleista löytyy hyvää vääntöä. Esikuvien vaikutusta ei vaivauduta pahemmin piilottelemaan, mutta levyä sietää soitella ihan ilokseen.
Greed (1992) on miksattu uudestaan neliraitanauhoilta, ja se kuulostaakin hieman Windows of the Worldiä (1993) kirkkaammalta. Rokkaavampi ja groovaavampi ote oli mukana alusta lähtien, mutta vain pienenä mausteena.
Ainoa kunnon studiossa tehty ja täten myös ammattimaiselta kuulostava julkaisu oli samalla myös bändin viimeinen. Swansongsilla (1995) soi suhteellisen rapsakka ja menevä rokkisävytteinen kuolometalli, joka on kestänyt aikaa. Rehellisesti pitää kuitenkin todeta, että tuskin näiden biisien pariin tulee palattua kovin usein.
Mielenkiintoista sen sijaan on, että Obfuscation on aktivoitunut hiljattain uudestaan. Bändi soittaa kesällä Porissa ensimmäisen keikkansa 22 vuoteen. Mikäli ukot treenaavat itsensä hyvään iskuun, livenä sen kappaleista tulee saamaan varmasti melkoisen potkun.
Pisteitä myös huolella kasatusta julkaisusta. Mukana seuraa paitsi sanoituksia myös alkuperäistä kansitaidetta, haastattelua, saatesanoja ja luonnollisesti myös eri julkaisujen kattavat infot. Näin nämä hommat pitää hoitaa.