Fates Warningin varhaistuotannolla on vankat faninsa. Levyistä erityisesti Awaken the Guardian (1986) nauttii jonkin sortin kulttimainetta. Kyseessä oli myös laulaja John Archin viimeinen esiintyminen yhtyeen riveissä ennen Ray Adlerin ja hitusen kaupallisemman näkökulman esiinmarssia.
Levytyshommat lähes kahdeksi vuosikymmeneksi jättänyt Arch palasi touhuun vuonna 2003 julkaisemalla puolituntisen ep:n Fates Warning -kitaristi Jim Matheosin kanssa. Tämän jälkeen hiljaisuutta kesti jälleen pitkään, kunnes Arch/Matheos sai viimein julki ensimmäisen pitkäsoittonsa Sympathetic Resonancen vuonna 2011.
Hissukseen levyjä julkaiseva parivaljakko on päässyt taas hommien makuun, ja mukana heiluu muitakin entisiä ja nykyisiä Fates Warningin jäseniä. Tätä taustaa vastaan ei ole mikään yllätys, että Winter Ethereal kuulostaa hyvin vahvasti sekoitukselta Fates Warningin eri aikakausia – painottuen kuitenkin jossain määrin Awaken the Guardianin koukeroisempaan tyyliin.
Kovin helppoa ja suoraviivaista kuunneltavaa Winter Ethereal ei tarjoile. Koukkuja ja Archin hienoja laulumelodioita löytyy paljon, ja erityisesti avaus- ja päätösraidat ovat omalla sarallaan lähes täydellisiä esityksiä. Kappaleiden rakenteet eivät suosi yksinkertaisesta popkaavaa ja kulman takaa löytyy usein yllätyksiä. Itsearvoisen vaikeaa kulmittelua levyllä ei kuitenkaan kuulla, vaan meininkiä voisi kuvailla lähinnä kliseitä vältteleväksi ja omintakeiseksi.
Erityisen paljon levyssä miellyttää sydäntäsärkevä, aidosti koskettava tunnelma, joka välittyy teränsä säilyttäneen Archin äänestä todella hienosti. Soundit ja moitteeton toteutus ovat puhtoisen virheetöntä mallia, mutta siltikään levy ei kuulosta etäiseltä tai steriililtä.
Winter Ethereal on oman tyylinsä löytäneiden muusikoiden taidonnäyte melodista ja progressiivista metallia, joka vertautuu vain tekijöidensä omaan historiaan. Levy kestää myös reilusti kuuntelua ja tuntuisi vain paranevan vanhetessaan. Turvallinen koppi jokaiselle näiden miesten tyylistä pitäville.