Kipakasti starttaava nimiraita hidastuu hetkessä ja hieman yllättäenkin keskitempoiseksi thrashhölkäksi, mutta kiitos repivä-äänisen laulajan Jänön ja kireäsoundisten kitaristien Asan ja Jurgin livakan sooloilun, biisi ei taannu tylsäksi junnaukseksi.
Kääntöpuolella kierroksia on lisätty reilusti, kun bändi esittää kunnianosoituksensa ilmeisille esikuvilleen. Suicidal Tendenciesin I Feel Your Pain and I Survive sekä Misfitsin Death Comes Ripping vetäistään läpi hyvällä asenteella ja intensiteetillä, eikä tulkinnoista löydy moitteensijaa. Eipähän kaksikko ole edes sieltä kuluneimmasta tai koveroiduimmasta päästä.
Jos uusimaalaisten omassa King of Shame -kappaleessa olisi lisänä edes puolet lainojen energiasta tai tarttuvuudesta, kokonaisuus olisi selkeästi parempi. Nyt se painottaa lopputulosta vastustamattomasti kohti hyvää keskitasoa.