Helposti lähestyttävää mutta sopivan alkukantaista ja omintakeista näkemystä – arviossa The Hu

Julkaistu Infernossa 10/2019.

16.01.2020
The Hu
The Gereg
Eleven Seven

Mongoliasta kajahtaa, ja maailma on huomannut sen. Tätä kirjoitettaessa Ulan Batorin nomadeista on paisunut ilmiö isolla i:llä. Vapise K-pop, nyt tulee M-rock!

The Hu on ollut ”kaikkien” huulilla etenkin Youtubessa mittavia katsojalukuja saaneiden videoidensa ansiosta. Eksotiikka ja erilaisuus puree, ja tavallinen musiikinkuluttajakin on herännyt huomaamaan, että tämä juttu on cool – ja lumipalloefekti on taattu.

Ei sillä, etteikö The Hu olisi suosiotaan ansainnut. Yhtye tekee hommansa pieteetillä ja osaamista löytyy. Perinnesoittimien ja kähisevän kurkkulaulun kuljettama etnomeno lainaa paljon raskaasta musiikista, mutta vain lainaa, sillä metallin kanssa tällä on lopulta vähän tekemistä. Enemmän sitä on mielikuvatasolla kuin todellisuudessa.

The Hu’n yhteydessä vilahtelee myös termi folk metal, mutta se ei meinaa laveimmillaankaan tulkittuna osua Mongolian hurjien taiteeseen. Tarkalla korvalla The Geregillä voi kuulla kaikuja niin Rammsteinista kuin Black Sabbathistakin, mutta instrumenttivalikoima yksistään takaa sen, että ote pysyy ilmavana, jopa kevyenä, vaikka voimalla taotaankin.

The Gereg on ehdottomasti tutustumisen arvoinen levy, joka tarjoaa helposti lähestyttävää mutta sopivan alkukantaista ja omintakeista näkemystä. The Hu -debyytti henkii ikivanhaa arojen mystiikkaa, ja modernin maailman kosketus tuo sille viimeisen silauksen.

Lisää luettavaa