Suomalaisyleisölle vielä melko tuntemattoman brittiyhtyeen seitsemännen studioalbumin kansitaide jatkuu avausraita Seven Days Too Longin musiikkivideolla, jolla pyörteilevät, punertavasävyiset mandalat hypnotisoivat katsojan.
Aivan samaa ei voi valitettavasti sanoa koko albumista. Pitkäsoitto on nimittäin hyvin vuoristoratamainen kuuntelukokemus: ylä- ja alamäet seuraavat toisiaan, ja alun vauhdin hurmasta ja One Line Crimesin innostavista nu-metal-viboista huolimatta levy lähes seisahtuu keskiosan täytekappaleisiin. Loppua kohden kuitenkin taas paranee.
Albumin kantavana elementtinä tuntuu olevan lausahdus ”kaikkea kivaa kitaroista”, sillä juuri kuusikieliset pitävät kasassa kappaleen kuin kappaleen. Parhaimmillaan ne ovat Gin Soaked Loving Queenissä, jossa ne saavat yhdessä laulun nyanssien kanssa kuuntelijan selkäpiihin kivaa värinää.
Art of Persuasion on hienoimpien hetkiensä osalta varsin harkittua ja miellyttävää kuunneltavaa. Kyllä näitä brittejä voisi mennä katsomaankin, mutta kuten yhtye itsekin toteaa, ne ovat aivan toiset ihmiset, jotka ravisuttavat huoneita.