Entistä kotikaupunkiani leimaa tietty vaikeasti määriteltävä musiikillinen hulluus ja ennakkoluulottomuus. Voi tietysti olla, että elän Lehtisalon ja kumppanien luomassa kuplassa, mutta se kupla on kaunis ja ihmiselle hyvä.
Porilainen Pharaoh Overlord on ehtinyt saada kahdessa vuosikymmenessä aikaiseksi jos jonkinlaista säädöksiä ja ennakko-odotuksia kiertävää äänitaiteilua. Zero vetäisee jälleen uuteen päätyyn, sillä lauluun on pestattu itse Antti Boman. Siis tämä sama kurlukurkku, jonka epäinhimillistä korlotusta voi kuulla myös Demilichin keulilla.
Death metalia, tai kovin vahvasti edes metallia, tässä ei silti soiteta, mikä tekee lopputuloksesta lievästi sanoen hämmentävän. Tokihan kitaroista löytyy säröä, mutta levyn henki seilaa tukevasti rytkyttävän krautgrooven ja psykedeelisen rockin puolella. Hienosti kosmosta kiertävä soundimaailma ajautuu kiertoradalle tuon tuostakin, ja jalat irtoavat maankamaralta jo parin ekan minuutin aikana.
Miehistössä vaikuttavat lukuisat Circle-jäsenet ja krautrockin pioneerina tunnettu Hans-Joachim Irmler kirjoittavat synopsiksen seikkailevaan eepokseen, jonka kuudesta episodista löytyy ilahduttavasti sekä monipuolisuutta että värikkään kovaa ajoa. Tähän kun lisätään Bomanin röyhkeä, ylimielinen ja rasvainen murlaus, poikkitaiteellisen hämmentävä paketti alkaa olla valmis. Niin, ja tämähän on vielä tarttuvaakin!