Kotimaisen Sadistik Forestin kolmas pitkäsoitto on ollut valmisteilla pitkään. Levyn kappaleiden säveltäminen alkoi jo vuonna 2014, ja äänityksetkin ovat olleet valmiina hyvän tovin.
Julkaisua on kannattanut odottaa, sillä Morbid Majesties on varsin väkevää mätkettä. Tarjolla on napakat 35 minuuttia erittäin hyvin tuotettua ja hyvältä soundaavaa death metalia. Slayer-henkisesti vikuroivat soolot tuovat touhuun oman kaoottisen lisänsä, mutta bändin terä leikkaa kauttaaltaan harkittuja siivuja.
Tempoja käytetään monipuolisesti ja kappalevalikoima on tiivis. Levyllä on seitsemän alle viisiminuuttista, ytimeen puristettua tylytystä, joihin on saatu mukavasti koukkuja ja kiemuroita. Levyn päättävä liki kymmenminuuttinen Bones of a Giant on kuitenkin jotain muuta. Useimmiten levyjen perään sijoitetut ylimittaiset päätösraidat eivät ole juuri kuolettavan tylsää raahautumista kummempaa, mutta Sadistik Forest on saanut raitaansa täytettä. Asphyxiä muistuttavalla tunnelmalla riffittelevä kappale on tyylikäs valikoima erilaisia tempoja ja tunnelmia ilman, että touhussa olisi tippaakaan venyttelyn makua. Aivan loistava, julmuutta monilta kanteilta musisoiva epilogi ja varmasti vuoden parhaita kuolometallisiivuja.
Laulupuoli on matalan örinän ja korkeampien kärinöiden sekoitusta. Örinäfanaatikkona arvostan Markus Makkosen mörinöitä erityisen korkealle, sillä murinassa on julmaa voimaa ja musiikkiin täydellisesti sopivaa raskautta. Tämän hetken parhaita kurkkuja sarallaan.
Sadistik Forest hoitaa kuolonsa perinteikkäällä otteella, mutta alleviivaten vanhoja soundeja hakeville meno ei istu. Morbid Majesties on napakka, tiukka ja hyvin tuotettu levy olematta silti moderni tai hengetön.