Jenkkibändi 16 rytyyttää erittäin maukkaasti, kuten teki myös vuoden 2020 loistavalla Dream Squasherilla. Yhtye on rymistellyt sludge-pitoista mäiskettään etenkin vuonna 2007 tapahtuneen paluunsa jälkeen järjestään jykevästi, mutta edellislevyllä tapahtunut muutos lauluosastolla on tehnyt yhtyeelle selkeästi terää. Ilmaisun voima ei vähene, vaikka sävyjä tulee enemmän.
Soundissa on mukavasti ilmaa, vaikka raskautta ei todellakaan puutu. Särövalli ja tiukasti iskevät rummut ovat suorastaan nautinnollista kuunneltavaa. Yhtye soi sopivan sävykkäästi ja vaihtelevasti, ja kitaristista myös ykköslaulajaksi kohonnut Bobby Ferry on hommansa tasalla edellislevyäkin paremmin. Suurimmaksi osaksi hän syöksee ärähtäen, mutta miehen melodinen ulosanti on oikein toimivaa lisuketta.
Vaikka yhtyeessä ei ole Ferryn lisäksi alkuperäisjäseniä – eikä hänkään ole ollut mukana kaikilla levyillä –, bändin napakanraskaassa rytkeessä kuuluu sen Helmet-tyyppisen alku-uran jäntevyys. Bändin musiikki on jalostunut takavuosien rähisevän sludgen kautta monipuolisesti groovaavaksi paiskonnaksi, jossa kuuluvat Crowbar, High on Fire, Clutch ja Corrosion of Conformity. Hyvä meininki siis!