Naulaa kuulijan soittimen ääreen – arviossa Pyramaze

Julkaistu Infernossa 9/2020.

Pyramaze
PYRAMAZE Epitaph
Afm

Tanskalaisella Pyramazellä riittää historiaa vuosituhannen alkuun. Nyt miedosti progeilevaa ja vahvasti melodista dramatiikkametallia tekevän ryhmän vyölle isketään sen kuudes täyspitkä.

Epitaphin ehdottomia vahvuuksia ovat massiivinen tuotanto ja muhkea kokonaissoundi sekä jokaisen raidan valtaisa draivi. Jo avausnelikko A Stroke of Magic, Steal My Crown, Knights in Shining Armour ja Birds of Prey riittää takuulla naulaamaan kuulijan soittimen ääreen loppulevyn ajaksi. Kyseinen kappalekvartetti on kovimpia, mitä tässä genressä on tänä vuonna kuultu tai tullaan kuulemaan. Pari loppupään biisiä olisi ehkä joutanut napakoittamisen nimissä bonuksiksi, vaikka eivät nekään missään nimessä huonoja ole.

Epitaph alleviivaa jokseenkin aukottomasti, mihin parikymppiseksi ehtinyt metallibändi kehittymisen ja ahkeran työnteon myötä parhaimmillaan pystyy. Pyramaze on nähnyt vuosien saatossa monenlaista, eikä vähiten laulajiensa suhteen, joihin kuului parin vuoden ajan myös itse exIced Earth Matt Barlow.

Viimeisen kolmen levyn ajan juutit ovat tehneet yhteistyötä norjalaisen Terje Haroyn kanssa. Miehen äänenväri on samettisempi ja imelämpi kuin edeltäjillään, mutta väitän, että nyt Pyramazellä on riveissään heille mitä parhaiten sopiva solisti.