Moukarimaisella raskaudella modernia post-metalia pamputtavalla porilaisyhtyeellä tuntuu olevan hyvä pöhinä. Perustamisvuodestaan 2017 asti lupaavan kuuloinen yhtye onnistuu kiristämään kolmoslevyllään luovuusruuvia.
Bändin tarjoilema nykyaikainen metallipaisuttelu on sekä omintakeista että tunnistettavan kotimaista ärräpäistä tulkintaa. Kirkkaanmureassa äänimaailmassa kylpevät kappaleet ihastuttavat voimakkaalla ahtopaineella jyräävällä soitannalla, jossa on mukavasti groovea. Tajua kankaalle lyövän iskemisen vastapainoksi on sovitettu sopivassa suhteessa eteerisiä, puhtaan laulun tukemia harmoniahetkiä.
Yhtye hyödyntää onnistuneesti melko kirjavaa tyylipalettia, joka sisältää esimerkiksi djentiä, progea ja metalcorea. Koskettimilla ja electro padeillä synnytetyt maalailut ja säksätykset ovat keskeisiä tehokeinoja rikastuttamaan ilmaisua. Vaikka kaikki kuulostaa enimmäkseen helvetin hyvältä, kuuntelujen edetessä osa kappaleista alkaa hieman toistaa itseään. Erityisesti ilmavampien osuuksien lauluihin jää kaipaamaan rohkeampia äänialoja. Kiukkuinen ärinätulkinta sen sijaan pelittää mainiosti.
Kovaa settiä, vaikka viimeinen tälli jääkin vielä saamatta.