Stoneria ja hitaampaa möyryämistä painottava musiikki tahtoo olla usein aika tylsää jurnuttamista. Kotimainen Aural Hex lisää raskaan vyörytyksen päälle ja sivuille aimo annoksen siellä jossain haahuilevaa psykedeelistä otetta ja menneiden vuosikymmenten matkailua. Yhdistelmä on heti kertaluokkaa kiinnostavampi.
Neljän yli kymmenminuuttisen kappaleen rakenne aaltoilee vähitellen kiihtyvästä ylämäestä henkeä vetävään tasankoon. Esimerkiksi varovaisella bassokuviolla käynnistyvä Gnosis latoo niskaan yhä enemmän soitantaa, riffiä, värikkäillä lapuilla tarjottuja efektejä ja kiimaista rumpalointia, kunnes hurmion päälle levätään taas hetki kevyempien aineiden parissa.
Kappaleissa väläytellään kelpo riffivääntöä, mutta hivenen puhtaammin surisevat osuudet, avaruuden laitamilla seikkailevat soolot ja sävyt nousevat kuitenkin pääosaan. Tästä johtuen Essentia on yllättävänkin sävykäs ja monipuolisesti soiva teos. Orgaanisen ilmava soundi ja elävä soitto tukevat tunnelmia erittäin hyvin. Aural Hex kuulostaa tehokkaasti yhteen soittavalta triolta.
Harvakseltaan tiputeltu ahdistunut huutolaulu on miksattu taakse, mikä tukee synkeäsävyisen psykedeelistä ja raskaudestaan huolimatta painajaismaisen unenomaista tunnelmaa. Rumpalilla on jännä tyyli takoa suvannekohdissa ikään kuin loputonta jazzahtavaa filliä, kunnes iskujen määrä puolitetaan ja voima tuplataan riffien jyrähtäessä. On runttaamisen aika.
Essentia on ilmeisen kotikutoisesti mutta näkemyksellä ja taidolla kasattu esikoinen. Yksinkertaisesti todettuna se on hyvä ja ainakin näin viikon mitassa lähes toistuvaa kuuntelua kestävä levy. Cd-julkaisua ei ole näillä näkymin tulossa, joten kiinnostuneet vilkuilkoot Bandcampin suuntaan.