Pari demoa kasarin lopulla ja päälle liki kolmen vuosikymmenen unet. Suomirässi jätti kuitenkin janon, joten eikun rivit kasaan ja esikoispitkää pihalle.
Setämiesten suoritus ei ole jäykkä. Pari vanhaa raitaa ja kolme varttia uudempaa materiaalia piestään kohtalaisen reippaalla otteella. Aivan suoraa thrashiä ei tarjoilla, vaan menossa on vääntöä ja vaihtoehtoisempi kulma.
Jälki kuulostaa pitkälti siltä, mitä aikoinaan demotasolle jääneeltä yhtyeeltä voisi odottaa. Tuotanto ja soitto hoituvat terävästi, mutta biisit ovat hienoista väliinputoajamatskua. Bändi ei varsinaisesti tapa, mutta erottuu kieroudellaan ja omalla otteellaan joukosta.
Kotimainen versio Sacred Reichin The American Waystä?