Helsinkiläisen retroheviryhmän debyyttialbumia on odoteltu piireissä jo muutaman vuoden. Muun muassa entisistä Ranger-ukoista koostuva nelikko on julkaissut tähän mennessä yhden demokokoelman ja seiskatuumaisen mutta muhitellut varsinaista esikoistaan hyvän tovin.
Jo taipaleensa alkumetreillä Chalice lupaili ammentavansa genren 1970-luvun mystisiltä takamailta, ja bändi onnistuu tavoitteessaan keskivertoa paremmin.
Seitsenraitaiselta on turha etsiä kolmen minuutin hittisinkkuja. Elämyksen laatu määräytyykin sen mukaan, miten vastaanottavainen kuulija on kerronnallisille rakennehybrideille ja pitkille tarinoille.
Chalicen tekeminen elää toki vanhan liiton käppäilevästä, rivakasti etenevästä heavy metalista, mutta soiton runsaus ja sovitusten ennakkoluuloton monipuolisuus erottavat bändin kollegoistaan. Trembling Crown luo assosiaatioita Ghostin koristeelliseen pahaenteisyyteen, alkuaikojen Iron Maidenin kiihkeisiin melodioihin ja jopa Burzumin monotonisiin riffeihin.
Jos tärppejä pitää luetella, nimibiisistä ja The Keystä on selkeintä lähteä liikkeelle. Genre huomioiden on kuitenkin syytä muistaa kokonaisuuden merkitys. Se on nytkin kantava voima.