Eipä olisi parikymmentä vuotta sitten arvannut, miten raskaissa merkeissä Paradise Lost -kitaristi Greg Mackintosh häärii 2010-luvun loppupuolella. Kolme levyä tehnyt kuoloprojekti Vallenfyre on taputeltu multiin, ja Strigoi on noussut haudastaan, jossa se on syntynyt.
Strigoi jatkaa samoilla death metal -poluilla kuin Vallenfyre, mutta ottaa suunnakseen aiempaa synkemmät maisemat, pelottavat varjot ja painajaiset. Kuolometallin seassa vilahtaa black metalista tuttuja lohduttoman jylhiä kuviointeja. Toisaalta hommassa on aimo annos vanhan liiton grincore- ja crustmylläkkää.
Abandon All Faith soi aivan jumalattoman raskaasti. Levyn äänimaailma on yhtä armottomasti ja jyräävästi musertava kuin musiikkinsa. Kitaroissa on vatsanpohjassa väräjävä särö, Chris Casketin basso möyryää kunnolla, Mackintoshin örinöissä on syvyyttä ja leveyttä ja Waltteri Väyrysen isku on voimakas ja rummuissa jykevä kolina.
Kaikessa on pimeää voimaa. Kaikki vyöryy päälle kuin maailman paino.
Strigoi-debyytti ei suo toivonpilkahduksia vaan kaataa kuulijan niskaan koko ihmiskärsimyksen. Kas noin. Siinähän haet lohtua, jota et löydä. Abandon All Faith on kuitenkin läpeensä hyvää metallia, ja sehän piristää epätoivoisemmankin yksilön. Eli ehkä tämä tästä.