Nokian kuolometallipartio Convulse palaa pitkäsoittokantaan miltei parikymmentä vuotta edellisen täystarjoilunsa jälkeen. Yhtyeen johtaja, kitaristi-korisija Rami Jämsä on seikkaillut tällä välin melkoisen erilaisissa musiikillisissa maastoissa, ja voisi helposti kuvitella, että kyseessä olisi jälleen kerran yksi väkinäinen paluu; kaivetaan vanhat hevihepenet kellarista, ja siinäpä se tärkein sitten onkin.
Evil Prevails välttää moiset mielleyhtymät. Hitaan ja nopean kuoleman väliä sahaavan levyn biisimateriaali ei kenties ole maapallon kekseliäintä, eikä albumi tarjoile helppoja korvamakeisia niitä kaipaaville, mutta sen tunnelmassa on jotain perin miellyttävää ja kannatettavaa. Triggerirumpu ei papata, eikä nykyajan venkoilua ole tarttunut raidoille muutenkaan oikein millään muotoa – silti analogisuus ei kuulosta itsetarkoitukselliselta, mikä on tärkeää.
Okei, tätä(kin) sarkaa piisaa, enkä osaa rehellisyyden nimissä sanoa, millaisella kangella Convulse kampeaa riittävästi hajurakoa kanssakuolettajiinsa, mutta liekö tuota tarvitsee ahdistukseen asti pohtia. Sen kuin lyö levyn soimaan, kun kerran huvittaa.
Huom! Tämä EI OLE arvostelu. Sen löydät painetusta lehdestä myöhemmin.