Korn-yhtye aloitti uuden vuosituhannen jännittävässä tilanteessa. Takana oli jo neljä pitkäsoittoa, joista varsinkin kaksi viimeisintä, vuoden 1998 Follow the Leader ja seuraavana vuonna ilmestynyt Issues olivat nousseet valtaisiksi menestyksiksi ympäri maailman, joten paineet seuraavan levyn suhteen olivat kasvaneet isoiksi.
Yhtye alkoi työstää uutta levyään jo vuoden 2001 alussa tuottaja Michael Beinhornin (Marilyn Manson, Ozzy Osbourne, Soundgarden, Red Hot Chili Peppers) johdolla, mutta bändiläisten välit olivat kiristyneet eivätkä päihteet yhtään auttaneet asiaa. Kirjoitusprosessia varten yhtye vaihtoi maisemaa Arizonaan, josta vuokrattiin jokaiselle jäsenelle oma talo. Itse äänitykset alkoivat huhtikuussa 2001 ja päättyivät saman vuoden marraskuussa, missä vaiheessa albumin budjetti oli paisunut jo yli kolmen miljoonan dollarin.
Untouchables julkaistiin 11. kesäkuuta 2002 ja vaikka se ei myynnillisesti menestynyt aivan kahden edeltäjänsä tavoin, nousi se Billboard-listalla sijalle kaksi (ykköseksi nousi Eminemin The Eminem Show) ja siitä tuli kriitikoiden suosikki. Myös bändin laulaja Jonathan Davis on nimennyt albumin omaksi suosikikseen bändin kaikista levyistä.
Sen sijaan tuoreessa Rock Soundin haastattelussa kitaristi Brian ”Head” Welch myöntää, ettei Untouchables kuulu hänen henkilökohtaisiin suosikkeihinsa, koska se muistuttaa häntä liikaa hänen omista vaikeista ajoistaan.
”Se ei ole suosikkejani. Pidän siitä ja rakastan Here to Staytä (levyn avausbiisi ja ensimmäinen singlejulkaisu). Se alku, riffi, kitarasoundit – sille ei ole vertaista, se tulee ikuisesti olemaan meidän soundimme”, Welch toteaa.
”Mutta itse levyn tekeminen oli hyvin haastavaa. Yritin siihen aikaan raitistua. Menimme Arizonaan ja hommasimme nämä isot kartanot, joissa aloimme tehdä biisejä ja äänittää levyä. Suurin osa niistä taloista muuttui bilemestoiksi ja minä yritin raitistua. Käytimme myös todella paljon rahaa sille levylle.”
”Mutta siitä tuli lopulta ihan hyvä ja siitä jäi myös hyviäkin muistoja.”
Korn saapuu kesällä Seinäjoen Provinssiin sekä Helsingin Tuskaan. Saapa nähdä, onko juuri 20 vuotta täyttänyt levy jotenkin erityisesti edustettuna settilistoilla.