”On paljon ylenkatsottuja yhtyeitä, jotka ovat olleet black metal -genrelle aivan yhtä tärkeitä kuin tunnetuimmat nimet” – haastattelussa Troll

Norjalainen Troll ei ole maansa tuotteliaimpia tai tunnetuimpia black metal -akteja. Vastavoimaisesti musiikkinsa on säilyttänyt persoonallisuuden ja korkean tason. 

06.04.2024

Trollille tuli viime vuonna kolmekymmentä täyteen. Onko tuore Trolldom jonkinlainen juhla-albumi?

– Ei oikeastaan, koska en ole edes ajatellut koko asiaa, multi-instrumentalisti ja säveltäjä Nagash vastaa. 

– Kyseessä on vain mukava yhteensattuma. Odotan joka tapauksessa seuraavia kolmea vuosikymmentä musiikin parissa. 

Trolldom sisältää monenlaisia sävellyksiä, mutta yleiskuva on yhtenäinen. Edellinen levynne Neo-Satanic Supremacy tuli ulos 2010, joten millaisella aikajänteellä valmistelitte albumin? 

– Levyn tekeminen on ottanut useamman vuoden, ja ajatuksena oli alusta lähtien tehdä kokopitkä. Sekä Trolldomilta että Tilbake til Trollberg -ep:ltä [2020] löytyvän The Beast -kappaleen oli tarkoitus antaa hieman esimakua tulevasta. 

– Hylkäsin täyspitkän verran materiaalia, koska en ollut tyytyväinen niihin kappaleisiin. Ainoana poikkeuksena oli juuri The Beast. Lopulta teimme kokonaan uuden albumin. 

Suurta näkyvyyttä Dimmu Borgirissa ja The Kovenantissa saaneen Nagashin Troll on elänyt suurimman black metal -hypen sivussa, mikä on antanut bändille täyden vapauden tehdä rohkeitakin musiikillisia ratkaisuja. 

Koetko Trollin olleen jonkinlainen terapiaprojekti? 

– Eikö kaikki musiikki ole jonkinlaista terapiaa? Black metal -skene on ollut aina hyvin yksipuolinen. Fokus keskittyy enimmäkseen kouralliseen bändejä, uudestaan ja uudestaan. On paljon ylenkatsottuja yhtyeitä, jotka ovat olleet genrelle aivan yhtä tärkeitä kuin tunnetuimmat nimet. Jos minulta kysytään, olen ollut tyytyväinen varjoissa lymyilyyn. 

– Olen tehnyt musiikkia aina juuri niin kuin haluan, ja luulen urani puhuvan sen puolesta. En ole välittänyt koskaan trendeistä tai hypestä. On mukavaa kävellä omaa polkua mistään aikatauluista piittaamatta. 

Yli 30 vuoden taival äärimetallin parissa on kunnioitettava saavutus. Niin musiikkiskene kuin maailma yleensäkin on muuttunut tänä aikana paljon. Mistä löydät yhä innon tällaisen musiikin luontiin? 

– Olen todella syrjässä nykymaailmasta, ja kuten sanoin, pidän oman polkuni tallaamisesta, Nagash pohdiskelee. 

– Synkän musiikin kirjoittaminen on helppoa ja yhä suuri osa elämääni. Se tapahtuu melko luonnostaan. Minua innoittaa musiikki itsessään ja filosofia sen takana. 

– Kyseessä on enemmän elämäntapa kuin varsinainen ura. Muutos on väistämätön osa maailmaa jossa elämme. Siitä huolimatta jotkin asiat eivät koskaan muutu ja kulkevat sykleissä. Olen ajatellut jatkaa musiikkihommien parissa kuolemaani saakka. 

Aiemmin mainitun The Kovenantin viimeisin uutta musiikkia esitellyt albumi Seti ilmestyi 21 vuotta sitten. Bändiä ei ole kuitenkaan ilmoitettu kuolleeksi, ja vuosien mittaan annettujen kommenttien perusteella uutta musiikkia on tulossa ”tuossa syssymmällä”. 

Missä nyt mennään? 

– Niin, tämä on ikuinen kysymys, hah hah. The Kovenant ei ole hajonnut, eikä ole ollut missään vaiheessa. Me vain odottelemme varjoissa. Tällä hetkellä olemme itse asiassa suunnittelemassa jotain todella spesiaalia lähitulevaisuudelle. Toivottavasti pääsemme kertomaan asiasta pian julkisuudessa. 

Julkisuuteen ei ole tainnut tippua aiemmin seuraavaakaan tietoa: Nagash päättää jutustelun kertomalla olevansa ”20-prosenttisesti skandinaavi, 80-prosenttisesti suomalainen”. 

– En vain puhu kieltä, hän kuittaa.

Julkaistu Infernossa 1/2024.

Lisää luettavaa