Tuorein levynne Vid vägs ände sijoittui lehtemme kriitikoiden valinnoissa kymmenen parhaan ulkomaalaisen albumin joukkoon. Lähdetään siis liikkeelle perinteisellä urheilukysymyksellä: Miltä nyt tuntuu?
– Olemme tästä todella iloisia ja otettuja, kitaristi-laulaja Petter Nilsson ilakoi.
– Se että meidät mainitaan samalla listalla esimerkiksi Katatonian, In Flamesin ja Dødheimsgardin kanssa tuntuu oudolta ja hieman käsittämättömältäkin. Tiesimme tehneemme hyvän albumin, ja siitä saamamme palaute on ollut loistavaa, mutta samaan aikaan odottamatonta.
Bändinne nimi viittaa ahdistukseen ja yleiseen epämiellyttävyyden tunteeseen. Tulkitseeko yhtyeenne maailmaa isossa kuvassa vai löytyykö viestinne takaa jotain henkilökohtaisempaa?
– Kun katsoo maailmaa tänä päivänä, on mahdotonta olla tuntematta ahdistusta ja levottomuutta. Nimemme kuvastaa noita tunteita, ja tämä yhtye on tapamme välittää niitä takaisin muulle maailmalle.
Oron musiikki määritellään sludge metaliksi, mutta bändin säveltaiteesta löytyy myös paljon muuta aina doomista tummanpuhuvaan tunnelmallisuuteen. Allekirjoitatteko sludge-määreen?
– On aina hankalaa lyödä leima omalle musiikilleen, mutta sanoisin, että pyörimme jossain post-sludgen ja -metalin maisemissa. Musiikistamme löytyy ehdottomasti myös sludgea, vaikka emme missään nimessä edusta ”klassista” tai ”oikeaa” ryömintää.
Yhtyeenne on laulanut alusta alkaen ruotsiksi, mikä tuntuu sopivan musiikkiinne mainiosti. Kielivalintaa voisi pitää jopa pienenä persoonallisena valttikorttina musiikkimarkkinoilla. Ruotsi on kuitenkin maailmanlaajuisesti niin marginaalinen kieli, että eikö tämä vie lopulta teiltä monia potentiaalisia faneja?
– Joo, näin se varmaan tekee, Nilsson nauraa.
– Toisaalta emme kirjoita musiikkia massoille. Jos jotkut jättävät musiikkimme kuuntelematta siksi, ettemme laula englanniksi kuten miljoonat muut bändit, se on heidän oma ongelmansa ja häviönsä.
Oro on toiminut pyöreät kymmenen vuotta ja on jäsentensä ensimmäinen hieman isomman profiilin yhtye. Eikö jatkuva synkän musiikin parissa toimiminen käy missään vaiheessa masentavaksi?
– Minusta tuntuu, että homma on itse asiassa päinvastoin. Ainakin itselleni synkän musiikin kirjoittaminen ja soittaminen on loistava keino pitää masennus loitolla. Jos en pääse purkamaan tuntojani musiikin kautta, tulen helposti vihaiseksi ja levottomaksi.
Julkaistu Infernossa 1/2024.