Debyyttialbuminsa vuonna 1998 julkaissut System of a Down julkaisi vuosituhannen alussa neljä albumia, jotka nostivat yhtyeen suursuosioon. Vuonna 2005 julkaistun Mezmerize– ja Hypnotize-albumiparin jälkeen bändin julkaisurintamalla on ollut varsin hiljaista, sillä yhtye on saanut aikaiseksi vain kahden biisin hyväntekeväisyyssinglen vuonna 2020. Keikkarintamalla bändi on kuitenkin pysynyt enemmän tai vähemmän aktiivisena vuodesta 2010 lähtien.
Fanit eivät ole ainoita, joita turhauttaa se, ettei yhtye ole saanut tehtyä uutta pitkäsoittoa pian 20 vuoteen. Erityisesti rumpali John Dolmayan on puhunut turhautumisestaan medioissa useaan otteeseen ja tuoreessa Battleline-podcastin haastattelussa tämä kertoi jälleen kerran, miten paljon häntä ärsyttää se, ettei laulaja Serj Tankian ja muu yhtye pääse samalle aaltopituudelle uuden musiikin työstämisen suhteen.
”Serj ei ole oikeastaan halunnut olla enää bändissä pitkään aikaan. Ja jos ollaan rehellisiä, meidän olisi varmaan pitänyt lähteä omille teillemme jossain vuoden 2006 kieppeillä”, Dolmayan toteaa.
”Olemme useita kertoja yrittäneet tehdä levyä, mutta tietyt pöytään lyödyt ehdot ovat vaikeuttaneet asioita emmekä ole päässeet asioista yhteisymmärrykseen. Osa siitä on Serjin syytä, osa minun, osa Shavon (Odadjian, basisti) ja osa myös Daronin (Malakian, kitaristi) syytä. Mutta jos suurin osa bändistä ajattelee yhdellä tavalla ja yksi toisella, on vaikeaa tehdä yhdessä musiikkia ja ajatella, että tuo yksi henkilö on tärkeä. Jokainen jäsen on yhtä tärkeä osa kokonaissoundia ja sen huomaa, kun kuuntelee kenen tahansa sivuprojekteja; yksikään niistä ei ihan pärjää vertailussa Systemille. Itse asiassa mielestäni suurin osa ei ole oikeasti edes hyvää.”
”Daron on yksi parhaimmista biisintekijöistä johon olen koskaan elämässäni törmännyt, mutta se, mitä hän tekee Scars on Broadway -projektissaan ei koskaan paini samassa sarjassa kuin System. Se ei tarkoita että Scars olisi huonoa, se ei vain ole Systemiä, koska siinä ei ole minua rummuissa, Shavoa bassossa eikä Serjiä tuomassa melodioitaan ja sanoituksiaan. Kaikki nämä yhdessä tekevät Systemin.”
”Mutta se on se hinta, mikä pitää maksaa, jos haluaa pysyä uskollisena muille ja saada hommat toimimaan. Sitä sietää asioita, jotka ovat haitaksi bändin terveydelle. Olisi siis ehkä ollut parempi, jos olisimme menneet eteenpäin ja tehneet levyn tai pari toisen laulajan kanssa ja sitten ottaneet Serjin takaisin, jos hän haluaisi tulla. Se olisi ollut luultavasti ollut parempi vaihtoehto, sillä nyt me olemme mielestäni heittäneet 15, ehkä 20 vuotta elämästämme hukkaan.”
Dolmayanin mielestä bändin pitäisi myös keikkailla huomattavasti enemmän – tälle vuodelle yhtyeelle on esimerkiksi buukattu tasan yksi esiintyminen. Syyn keikkojen vähäiseen määrään rumpali vierittää myös Serj Tankianin niskaan.
”Serjillä on ongelmia selkänsä kanssa eikä hän halua kiertää yhtä paljon kuin me muut. Sanotaanko näin, että jos vaimoni sanoisi minulle, että harrastamme seksiä vain kerran vuodessa, ottaisin avioeron”, Dolmayan toteaa.
”Tämä tilanne ei voi jatkua näin, koska me muut haluamme paiskia enemmän hommia kuin hän. En tiedä, tarkoittaako se, että me vain hajoamme ja laitamme soittimet naulaan vai jatkammeko eteenpäin jonkun toisen kanssa vai muuttaako Serj mielensä. Paras skenaario olisi tietysti se, että Serj jatkaa ja voisimme tehdä vaikkapa 15-20 keikka vuodessa. Sekin olisi jo riittävästi. Voisimme mennä paikkoihin, joissa emme ole käyneet pitkään aikaan. Se olisi tärkeää minulle.”
”En kuitenkaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Bändistä puhuminenkin masentaa minua, koska tiedän, mikä potentiaali meissä on. Ja tiedän, että jos tekisimme levyn, siitä tulisi fantastinen – meillä on biisejä, jotka ovat olleet valmiina jo kuusi, seitsemän vuotta; ne tarvitsisi vain äänittää. Mutta en tiedä, tuleeko niin tapahtumaan.”
