Miksi Legends & Lores -levyn valmistuminen vei niin kauan?
– Ajatus Chamelionista tuli joskus 2000-luvun alussa ja eka demo taisi lähteä viidelle levy-yhtiölle vuonna 2003, kosketinsoittaja Marco Sneck aloittaa.
– Niistä yksi osoitti kiinnostusta ja neuvoteltiin pitkään, mutta homma kuitenkin kariutui, joten jatkoin biisinkirjoitusta. Myös muut bänditouhut muun muassa Poisonblackin ja Kalmahin kanssa ottivat aikansa, joten touhua riitti.
Syksyllä 2012 Sneck teki päätöksen, että fokus on pistettävä Chamelionin levyn tekemiseen. Alkoi soittajien kontaktoiminen.
– Janne Kusmin [rummut], Jukka Jokikokko [basso] ja Jari Satta [kitara] olivat tuttuja, mutta Tomi Viiltolaa [laulu] en tuntenut ennestään. Seuraavana vuonna aloitettiin nauhoitukset, ja noh, siitäkin vierähti tovi, mutta päämäärä oli aina selvä.
Albumilta löytyy vahvaa tarinankerrontaa. Minkälaisen maailman tekstit muodostavat?
– Löysin Dragonlance-fantasiakirjat ja etenkin Margaret Weissin ja Tracy Hickmanin tuotokset vuosituhannen taitteessa. Sieltä avautui hieno maailma loisteliaaseen tarinankerrontaan ja innostaviin hahmoihin. Kun alitajunta suolsi sankarimetallia musiikin muotoon ja kuuntelussa oli muun muassa Avantasian ja Rhapsodyn teemalliset albumit, konsepti syntyi.
– Kehitin oman fantasiamaailman, jossa seikkaillaan Chelos-nimisessä maassa. Siellä hyvän ja pahan voimat taistelevat toisiaan vastaan. Haltiat, velhot, ennustukset, tarut ja taikuus… Likimain kaikki löytyy, mutta ei kaikkea yhdellä kertaa – lohikäärmeet tulevat vasta jatko-osassa.
Legends & Loresilla ei pahemmin nöyristellä, eli musiikki on suurelta kuulostavaa power metalia. Mikä toimii tärkeimpänä inspiraationa tällaisen musiikin kirjoittamiselle?
– Eeppistä sen olla pitää! 1990-luvun puolessavälissä musiikkimakuni oli vahvasti blackmetallista, mutta sitten powerin saralla alkoi tapahtua. Muun muassa Stratovariuksen Episode oli inspiroivaa kamaa neoklassisine kulkuineen, tilutuksineen ja cembaloineen päivineen, Stratojen muita levyjä tai vaikka Hammerfallin ekoja unohtamatta, Sneck luennoi.
– Sitten tuli Rhapsody ja heidän loistava debyyttinsä sekä täydellinen toka levy Symphony of Enchanted Lands. Se kyllä naulasi musiikillisesti, ja näistä on ammennettu kosolti. Näihin helmiin yhdistyvät aiemmin mainitut kirjat ja vaikka Taru sormusten herrasta -elokuvat.
Power metalilla on toisinaan vaarana heilahtaa överiyden puolelle. Kuinka olette välttäneet musiikkityylin pahimmat sudenkuopat?
– Heh heh, no, hyvä korva on tärkeä! Poweria ja sen alagenrejä on tullut kuunneltua todella paljon, ja kenties soittaminen eri bändeissä eri musatyyleineen on myös vaikuttanut siihen, mitä juttuja bongailee vaikka sovituksellisesti.
– Lähdin teininä liikenteeseen teknomusalla, joten keskiössä on aina olleet hyvät melodiat, joiden pohjalta rakennan kokonaisuuksia. Intuitiolla kuitenkin painetaan, eli jos itse on tyytyväinen sävellykseen, niin sillä mennään.
Legends & Lores on hyvä pelinavaus. Koetko että Chamelionin ura jatkuu samoissa merkeissä?
– Palaute on ollut varsin positiivista, mutta alkutaipaleella toki ollaan. Pöytälaatikkoon on kuitenkin kerääntynyt todella paljon matskua, ehkä joku neljä viisi levyä kohtuullisen valmista sankarimetallia.
Julkaistu Infernossa 11/2023.