Kunnianhimoinen droneooppera – arviossa Neptunian Maximalism

Julkaistu Infernossa 6/2020.

Neptunian Maximalism
Éons
I, Voidhanger

Neptunian Maximalism on belgialainen taidekollektiivi, jonka musiikissa on kaikuja niin Sunn O))):n ja Earthin dronetykityksestä, Magman kosmisesta zeuhlista kuin Sun Ra’n afrofuturistisesta free jazzistakin. Myös John Coltranen myöhäiskauden tuotannon henki on vahvasti läsnä. Ja jotta paketti ei olisi liian helppotajuinen, yhtye on päättänyt tehdä teoksestaan kolmelle levylle jakautuvan trilogian, jonka ensimmäinen osa on omistettu maalle, toinen kuulle ja viimeinen auringolle.

Orkesterin kappaleet eivät ole sävellyksiä sanan tiukimmassa merkityksessä, vaan pikemminkin vapaasti assosioivia äänikollaaseja, jotka ammentavat estetiikkansa ambientista ja noisesta. Vaikka levyllä kuullaan perkussioita, ne eivät tarjoa juuri minkäänlaista rytmistä keskusta vaan toimivat yhtenä värinä soonisessa paletissa.

Ei käy kiistäminen, etteikö orkesteri olisi saapunut drone metalin ja spirituaalisen free jazzin yhdistelmällään jonkin uuden ja mielenkiintoisen äärelle. Sen ilmaisussa on primitiivistä voimaa ja samanistista energiaa, jonka psykedeelinen hehku ei hevillä lakkaa kiehtomasta.

Éons on kunnianhimoinen droneooppera, jonka sisältöä on haasteellista avata arvostelun puitteissa. Sen kuitenkin sanon, että vähänkään avaramielisille levy on ehdottomasti tarkastamisen arvoinen teos.