Belgialaisen Rituals of the Dead Handin mustanpuhuva doom on umpiraskasta ja hautaan houkuttelevaa. Yhtyeen ensilevytys on hyytävä yhdistelmä tummia ja jykeviä riffejä sekä murhaavaa laulutulkintaa.
Kappaleet ovat melko pitkiä, mutta niitä on vain viisi, mikä takaa, että väsymys tai puutumus ei iske missään vaiheessa. Bändi luottaa pääosin melko hitaaseen tai keskitempoiseen jyristelyyn, mutta poikkeuksen tekee They Rode by Night, joka on blastbeateineen ja intensiivisine kitarasahauksineen lähimpänä black metalia.
Blood Oath on hyvin muotoiltu kokonaisuus, joka säilyttää punaisen lankansa kautta linjan. Se ei ole tajunnanräjäyttävä omaperäisyyden ilmentymä, mutta sitäkin koherentimpi rakennelma. Varsin kiitettävä lopputulema jo ensiyrityksellä.