Pitkät urat tuntemattomiksi jääneissä pikkubändeissä nysvänneiden ruotsalaisten Blakk Ledd julkaisee esikoisalbumillaan aika uuvuttavan jonon luiskaotsaisia, rasittavan hölmöjä heavy metal -kliseitä. Bad Sign, Running in the Night, Hold Your Ground ja sitä rataa – Blakk Leddin lyriikan taso on valitettavasti kauttaaltaan yhtä kekseliästä kuin yhtyeen nimikin.
Albumi ei sisällä mitään uutta, ja kaiken homeisenkin bändi tekee liian tutulla tavalla – tämä on isiheviä, jonka tuoreimmat vaikutteet löytyvät vuoden 1997 Hammerfall-debyytin seutuvilta. Soitannollisesti ja tuotannollisesti falkenbergiläisten albumi on mallia perusjykevä, ja tyyliltään se sijoittuu jonnekin aavistuksen flegmaattisen Judas Priestin ja Acceptin ylijäämäbiisien välimaastoon. Laulullisesti levy on korkeintaan luokkaa keskiverto miinus.
Eihän siitä mitään, hevin soittaminen on mukava harrastus, mutta en nyt aivan kykene ymmärtämään, kenen etuja näin päivänselvän harrasteyhtyeen albumin julkaiseminen palvelee. Nämäkin julkaisuresurssit olisi voitu sijoittaa jonkun nuoremman, nälkäisemmän ja, mikä oleellisinta, vakavissaan eteenpäin pyrkivän yhtyeen urapolun kehittämiseen. Heavy Metal Fans on sorttiaseman kamaa.