”Hyvin me tiedostetaan, että tehdään tyhjältä pöydältä uutta alkua” – haastattelussa Dyecrest

Toistakymmentä vuotta sitten läpimurtoa yrittänyt Dyecrest tekee paluuta monta kokemusta rikkaampana.

Kuva: Sami Romppainen

Olitte useamman vuoden poissa kuvioista. Mistä ajatus paluusta? 

– Soittohommat kaihertelivat jokaisen takaraivossa ainakin jossain vaiheessa sen jälkeen, kun pistettiin homma pakastimeen 2008, rumpali Niko Takala kertoo. 

– Viimeinen niitti oli silloisen laulajamme Janne Oksasen läksiäiset 2013. Janne oli muuttamassa Tšekkeihin, ja ruvettiin alun perin treenaamaan kinkereihin ihan coversettiä. Kun oltiin kaikki koolla, mietittiin, että eiköhän vetäistä muutama Dyecrest-veisukin. 

– Biisejä läpikäydessä muistui, että meillä on hyviä ralleja, joita ei koskaan äänitetty kunnolla tai edes tehty ihan valmiiksi saakka. Silloin päätettiin, että onhan meidän tehtävä vielä levy, johon ollaan itse tyytyväisiä. 

Musiikkinne lienee määriteltävissä melodiseksi metalliksi. Millaisista palikoista uusi levynne on rakennettu? 

– Dyecrestin musa on rakennettu melodioiden äärelle. Sitä ryyditetään paikoin raskaallakin soitolla, mutta melodisuus sekä hyvät ja pieteetillä tehdyt sovitukset on se meidän juttu. 

– Sovituspuolella on panostettu paljon lauluihin ja taustalauluihin. Ollaan aina kirjoitettu biisejä siten, että uhrataan ajatus kokonaisuudelle, eikä esimerkiksi niin, että riittää, kunhan on hyvä kertsi ja roiskitaan jotain säkeistöihin. Jos jotain bändejä mainitsee, niin varmaan kuulee, että kukin meistä on kuunnellut teininä helloweenit ja stratovariukset, mutta mukana on kulkenut myös raskaampi osasto kuten Pantera ja Sepultura. 

Are You Not Entertained? on melko erikoinen nimi levylle. Mitä ajatte otsikolla takaa? 

– Se on otettu melkein levyn biisistä Are You Entertained?. Biisi kertoo siitä, että mitähän kaikkea pitää näyttää ruuduilla, että ihmiset saa jatkossakin sokeerattua. Sekä biisissä että albumin nimessä on yhteiskuntakriittisyyttä sitä kohden, että pitäisikö ihmisten välillä pysähtyä miettimään, minkä asioiden äärellä he itseään ”viihdyttävät”. 

– On hauskaa, että biisin teksti on kirjoitettu yli kymmenen vuotta sitten. Se oli ajankohtainen silloin, mutta onhan se vielä ajankohtaisempi tänään! 

Levyllänne kuullaan Soilworkin Björn Stridiä – peräti viidessä biisissä. Millainen yhteistyö on kyseessä? 

– Homma lähti liikkeelle, kun albumia äänitettiin vielä alkuperäisen laulajamme Jannen kanssa. Janne on omassa tyylissään loistava laulaja, mutta muutama biisi oli sellaisia, että ne eivät kerta kaikkiaan taittuneet Jannelta siten kuin ne oli kirjoitusvaiheessa kuviteltu. 

– Ruvettiin pohtimaan, keneltä pyydettäisiin apuja. Palloteltiin muutamaa vaihtoehtoa, kunnes joku äkkäsi netistä, että Stridillä oli ilmeisesti liikaa vapaa-aikaa, ja hän ilmineerasi, että ”jos haluatte minut laulamaan biiseillenne, olkaa yhteyksissä”. Soilworkista pitävinä tiesimme, että sieltä kyllä lähtee kaikki mahdollinen. 

– Jatkoa ajatellen meillä on siitä upea tilanne, että uuden mahtavan ja monipuolisen laulajamme [Mikael Salo] liityttyä retkueeseen ei tarvita enää vierailuja tässä mittakaavassa! 

Teillä oli ”entisessä elämässänne” levydiili suurella lafkalla, W.A.S.P.- lämppärikiertuetta ja niin edelleen. Mitä odotatte uudelta startiltanne? 

– Tänä päivänä koko ala on niin erilainen, että odotukset ovat varmaan jo sitä kautta vähän maltillisemmat. Toisaalta meillä on käsissämme selkeästi paras Dyecrest-albumi, jota kyllä kelpaa esitellä. Toivotaan, että saadaan järkkäiltyä syksylle ihan kunnon määrä keikkoja, ja mahdollisimman monelle suunnalle. 

– Hyvin me tiedostetaan, että tehdään tyhjältä pöydältä uutta alkua; eipä nuo kohta 15 vuoden takaiset teot paljon paina. Into on nyt kova, joten eiköhän ainakin se voida luvata, että seuraavaa Dyecrest-levyä ei joudu odottamaan 13 vuotta!

Julkaistu Infernossa 6/2018.