”Uudella levyllä on parempaa oikeastaan ihan kaikki!” – haastattelussa kotimainen Evil Drive

Melodeathiä soittavan Evil Driven parin vuoden takainen debyytti esitteli lupaavan suomalaisbändin. Toisella levyllä rähisee jo astetta valmiimpi tapaus, joka on omiaan laajemmille markkinoille.

16.06.2018

Kehitystä on tapahtunut jokaisella osa-alueella sitten esikoisenne, mutta minkä suhteen olette ottaneet mielestänne suurimman harppauksen? 

– Yksittäistä asiaa on vaikea nimetä. Sävellyspuolelle on saatu uusia elementtejä ja tuotantopuolella on menty parempaan suuntaan, kiitos Saku Moilasen, basisti Marko Syrjälä aloittaa. 

– Moni asia on muuttunut. Meillä on uusi levy-yhtiö [Reaper], uusi keikkamyyjä, uusittu kokoonpano ja niin edelleen. Oikeastaan kaikki on mennyt uusiksi. Aika näyttää, ovatko kaikki valinnat onnistuneita, mutta tässä kohtaa tuntuu ja näyttää oikein hyvältä. 

– Uudella levyllä on parempaa oikeastaan ihan kaikki! kitaristi Ville Wiren jatkaa. – Soitto, biisit, kannet, tuotanto… Suurin ero vanhaan on kuitenkin entistä ehompi kokoonpanomme. J-P:n myötä bändi on saanut ihan uusia ulottuvuuksia niin biisien kuin soitannollisenkin puolen suhteen. 

Ymmärtääkseni J-P Pusalla on tosiaan ollut suuri vaikutus nykysoundiinne. Kuinka uskaliasta oli antaa uudelle jäsenelle näinkin paljon vastuuta? 

– Levyn äänitttäminen J-P:n toimesta oli luontevaa jatkumoa biisien demotukselle. Ei tullut missään kohtaa tunnetta, että tässä on uusi kaveri remmissä, vaan asiat tuntuivat etenevän omalla painollaan, Wiren kertoo. 

– Albumi tehtiin pitkälti tiimimeiningillä. Oli alusta asti selvää, että levylle halutaan mukaan myös ulkopuolisen tahon näkemys, minkä takia tuotos annettiin lopuksi Moilasen käsittelyyn. Sävellyspuolella edettiin entistä enemmän useamman hengen yhteispanoksella, Syrjälä peesaa. 

The Land of the Dead -debyyttinne tekstit kertoivat informaatiosodasta ja valemedioista. Mitä teemoja Ragemakerillä käsitellään? 

– Varsinaista teemaa ei ole. Sanoituksissa sivutaan päivänpolttavia aiheita ja niistä kumpuavia tuntemuksia, mutta mukaan mahtuu myö ihmismielen sopukoihin uppoutuvaa pohdintaa ja tribuuttia bändin esikuville, laulaja Viktoria Viren kertoo. 

Yllättävän monet metallimuusikot kertovat, etteivät he juurikaan kuuntele heavy metalia. Kuinka kovia hevimiehiä ja -naisia Evil Drivesta löytyy? 

– Useammalla hevidiggailu suuntautuu tuonne kasarin suuntaan; suosikeista löytyvät Iron Maiden, Metallica ja Slayer. Markolla tämä on lähtenyt vähän lapasesta, jos lasketaan levyhyllymetrejä, Wiren nauraa. 

– Se lähti lapasesta jo pitkän aikaa sitten! Levyjä löytyy tuhansittain niin cd:nä kuin vinyyleinäkin. Keikoilla tulee käytyä kymmeniä kertoja vuodessa, niin ulko- ja kotomaassa, Syrjälä kuvailee. – Ehkä sitä noilla mitattuna voi sanoa, että olen kyllä musiikin suurkuluttaja ja samalla melko kova hevimies. Omia ikisuosikkejani ovat KISS, Alice Cooper, Purple ja sen sukupuu, Priest, Maiden ja muu sen aikakauden materiaali. 

Bändi on perustettu vain viisi vuotta sitten, joten uranne on edennyt vauhdikkaasti. Millaisia tavoitteita olette asettaneet? 

– Kyllä me nyt selkeästi tähtäämme ulkomaille. Musiikkityylimme markkinat ovat Suomessa rajalliset, joten on mentävä sinne, missä kysyntää todennäköisimmin on, eli Saksa ja Keski-Eurooppa ovat tähtäimessämme seuraavaksi, solisti Viren maalailee. 

– Diilimme on kolmen levyn mittainen, joten tätä tehdään pidemmällä tähtäimellä sekä omasta että levy-yhtiön toimesta. Käytännössä kolme levyä tarkoittaa vähintään viiden vuoden mittaista sitoutumista hommaan, Syrjälä päättää. 

Julkaistu Infernossa 3/2018.

Lisää luettavaa