Asenne ja luja soittotaito vievät pitkälle – arviossa Harlott

Julkaistu Infernossa 10/2020.

Harlott
Detritus of the Final Age
METAL BLADE

Kolme vuotta sitten maailman alakulmasta tärähti ja lujaa, kun Melbournen Harlott yllätti Extinctionillaan. Tiukka thrashlevy pyörii soittimessani edelleen säännöllisesti. Näinköhän taso säilyy?

Turha huoli. Harlott lätkäisee pöytään kymmenen kappaleen albumillisen jämäkkää vanhan liiton thrashiä. Säästellen käytetyt mutta ensiluokkaiset tuplakitaramelodiat elävöittävät muutoin ankaraa paukutusta. Soundimaailma on erotteleva, ja komppikitara junttaa miellyttävän tukevasti.

Uusilta thrashporukoilta on toki kohtuutonta vaatia seuraavaa Among the Livingiä tai Angel of Deathiä. Harlottkin unohtuu usein kanavoimaan suurimpia vaikuttajiaan. Silti täysin oikeankuuloinen, tiukkariffinen asennoituminen pikahevihommiin yhdistettynä lujaan soittotaitoon vie jo pitkälle. Vanha aussipahis Mortal Sin on saanut arvoisensa seuraajan.