Pääkaupunkilainen Krypts on paukutellut synkemmän death metalinsa parissa jo vuosikymmenen ja rapiat. Kolmoslevy ei kaavaa juuri muuta, vaikka toisen kitaristin viitta on vaihtanut matkan varrella kantajaansa.
37-minuuttinen ”Raatokierto” on tummanpuhuva ja riffeiltään paikoin kieroileva. Levyn hautaholvitunnelma on paikoin äärimmäisen lohduton ja synkkä. Tempo vetää enemmän laahustelun kuin nopean rähinän puolella, mikä tavallaan jopa toimii.
Pidemmän päälle levy alkaa kuitenkin tuntua puisevalta, sillä koukkuja on vähemmän kuin luolaholvin seinillä. Siinä eivät pelasta liidikitarat tai kolkko soundi, sillä värisävyjä ovat lähinnä harmaa ja musta.
Jos pelkkä raskas synkistely riittää, Krypts on yhä pätevä vaihtoehto kotimaisen kalmailun saralla. Riffivetoisempaa ja tarttuvampaa möyrintää etsiville levy lienee vallan väärä valinta.