Mainio, tunnelmallinen ja paikoin ilkeäkin death metal -levytys – arviossa Magenta Harvest

Julkaistu Infernossa 8/2017.

02.02.2018
Magenta Harvest
…And Then Came the Dust
Apostasy

Otetaan tummaa death metalia, hiukkanen blackiä, sitten doomia ja kuorrutetaan grindin sähäkällä kulmikkuudella. Voilà! Pietarsaarelaislähtöinen Magenta Harvest ei kuitenkaan ui sekametelisotkussa. Se tietää mitä tekee.

Poppoon toinen pitkäsoitto on erittäin asiallista tavaraa niille, jotka arvostavat vaikkapa Unanimatediä, varhaisempaa Hypocrisya tai Dissectioniä. Sveduveljiltä on tarttunut matkaan ajatus, mutta toteutus on omaa tekoa. Ja mikä on toteutella, kun puikoissa on Festerday-, And Oceans-, Havoc Unit- ja Finntroll-gubbea.

Jälkimmäisestä parhaiten tunnettu Matthias Lillmåns rääkyy repivästi, ja ulosantinsa sopii hyvin täyteläisen melodiaiskuisten paahtopalojen kertojaksi. On myös miellyttävää, että bändi uskaltaa rakentaa pitkätkin siivunsa kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Koko ajan tapahtuu, ja kappaleet saavat kasvot, tosin vääristyneet sellaiset.

…And Then Came the Dust on mainio, tunnelmallinen ja paikoin ilkeäkin death metal -levytys. Ehdottomasti vuoden kovimpia kotimaisia julkaisuja.

Lisää luettavaa